Saavutettavuus ja esteettömyys: sama asia vai ei

Lyhyt vastaus: melkein sama asia, eri ympäristössä

Saavutettavuus ja esteettömyys tarkoittavat pohjimmiltaan samaa: palvelu tai ympäristö on kaikkien käytettävissä toimintakyvystä riippumatta. Ero on siinä, mistä puhutaan. Esteettömyydellä on Suomessa perinteisesti tarkoitettu fyysistä ympäristöä, kuten rakennuksia ja liikennettä, ja saavutettavuudella digitaalisia palveluja, kuten verkkosivuja, sovelluksia ja sähköisiä asiakirjoja.

Raja ei ole tiukka. Esteettömyydestä puhutaan myös viestinnän ja palvelujen yhteydessä, ja lainsäädännössä digitaalisia palveluja koskevat vaatimukset kulkevat osin esteettömyys-sanan alla. Siksi sanat menevät sekaisin asiantuntijoiltakin.

Yritykselle ero on käytännöllinen. Jos sinulla on toimitila ja verkkosivut, tarvitset molempia: esteettömän sisäänkäynnin ja saavutettavan sivuston, ja sivustolla tiedon siitä, millainen sisäänkäynti on.

Mitä saavutettavuus tarkoittaa?

Saavutettavuus tarkoittaa digitaalisessa yhteydessä sitä, että verkkosivustoa, sovellusta tai asiakirjaa voi käyttää mahdollisimman moni ihminen, myös se, joka ei näe, ei kuule, ei voi käyttää hiirtä tai jolle monimutkainen teksti on vaikeaa. Sisältö on havaittavissa, sitä voi käyttää eri tavoin, se on ymmärrettävää ja se toimii eri laitteilla ja apuvälineillä.

Sanalla on suomessa myös toinen merkitys. Aluesuunnittelussa ja palveluista puhuttaessa saavutettavuus tarkoittaa sitä, kuinka helposti palvelun luo pääsee, esimerkiksi kuinka pitkä matka on lähimpään terveysasemaan. Kun luet saavutettavuudesta, asiayhteys kertoo, kummasta on kyse.

Tässä tekstissä saavutettavuus tarkoittaa digitaalista saavutettavuutta, koska sitä yritys useimmiten tarkoittaa, kun kysymys tulee vastaan verkkosivujen yhteydessä.

Mitä esteettömyys tarkoittaa?

Esteettömyys tarkoittaa, että ympäristö on suunniteltu niin, että kaikki pääsevät liikkumaan ja toimimaan siinä. Rakennuksessa se on tasainen sisäänkäynti tai luiska, riittävän leveät ovet, hissi, esteetön wc, selkeät opasteet, hyvä valaistus ja induktiosilmukka kuulolaitteen käyttäjälle.

Esteettömyys on laajempi kuin rakennukset. Siihen kuuluvat liikennevälineet, pysäkit, kadut ja palvelutilanteet, ja laajimmillaan myös viestintä ja asenteet: saako asiakas palvelua, jos hän asioi viittomakielellä tai tarvitsee enemmän aikaa.

Rakentamisessa esteettömyydestä on omat säännöksensä, ja uusissa rakennuksissa vaatimukset tulevat rakennusluvan kautta. Vanhoissa tiloissa esteettömyys on usein kompromissi, ja siksi siitä kertominen etukäteen on yhtä tärkeää kuin itse ratkaisut.

Onko niillä eroa?

On, mutta ero on ympäristössä eikä tavoitteessa. Molempien tavoite on, ettei kukaan jää ulkopuolelle toimintakykynsä takia. Esteettömyys on vakiintunut fyysisen ympäristön sanaksi, ja saavutettavuus digitaalisten palvelujen sanaksi.

Myös sävyssä on eroa. Esteettömyys puhuu esteiden poistamisesta: portaat ovat este, ja luiska poistaa sen. Saavutettavuus puhuu siitä, että palvelu on ulottuvilla ja kaikki pääsevät sisältöön käsiksi. Käytännössä molemmat johtavat samoihin ratkaisuihin.

Sekaannusta lisää lainsäädäntö. Julkisen sektorin verkkopalveluista puhutaan saavutettavuutena, mutta EU:n esteettömyysdirektiivi, joka koskee muun muassa verkkokauppoja ja pankkipalveluja, käyttää suomeksi esteettömyys-sanaa myös digitaalisista palveluista. Sama asia kulkee siis kahdella nimellä sen mukaan, mistä säädöksestä on kyse.

Käsitteet rinnakkain

Alla oleva jako on käytännöllinen eikä virallinen, mutta se auttaa lukemaan ohjeita ja sopimuksia oikein:

Kun sopimuksessa tai tarjouspyynnössä puhutaan verkkosivuston esteettömyydestä, kyse on käytännössä samoista vaatimuksista kuin saavutettavuudessa. Kysy tarvittaessa, mihin standardiin tai tasoon vaatimus viittaa.

Kun sanat menevät sekaisin arjessa

Sekaannus näkyy käytännössä kahdella tavalla. Yritys etsii ohjeita verkkosivujensa saavutettavuudesta ja löytää rakentamisen esteettömyysmääräyksiä. Tai asiakas kysyy esteettömyydestä ja tarkoittaa pääsyä liikkeeseen, ja yritys vastaa verkkosivujen kontrastista.

Kun kysymys tulee asiakkaalta, se koskee useimmiten fyysistä pääsyä. Pyörätuolin käyttäjä, lastenvaunujen kanssa liikkuva tai rollaattorin käyttäjä haluaa tietää, onko sisäänkäynnillä portaita ja mahtuuko wc:hen.

Kun kysymys tulee hankinnasta tai laista, se koskee useimmiten digitaalista palvelua ja viittaa standardeihin. Kannattaa siis kysyä tarkennus ennen kuin vastaa. Väärään kysymykseen annettu hyvä vastaus ei auta ketään.

Esteettömyystiedot kuuluvat verkkosivuille

Tässä kaksi käsitettä kohtaavat. Yrityksen, jolla on toimitila, kannattaa kertoa verkkosivuillaan tilan esteettömyydestä, ja tämä tieto ratkaisee usein, tuleeko asiakas paikalle.

• Onko sisäänkäynnillä portaita, ja onko luiska tai hissi.
• Kuinka leveä on kapein oviaukko.
• Onko esteetön wc, ja missä se on.
• Onko liikkumisesteisten pysäköintipaikka lähellä.
• Onko induktiosilmukka, ja missä tiloissa.
• Saako opaskoiran tuoda sisään.

Tieto kirjoitetaan tekstinä, rehellisesti ja tarkasti. ”Esteetön sisäänkäynti” ei riitä, jos sisäänkäynnillä on kynnys ja raskas ovi. Kun tieto on tarkka, asiakas voi päättää itse, ja hän luottaa sinuun, kun tiedot pitävät paikkansa.

Kampaamo, hammaslääkäri, ravintola ja kuntosali ovat tyypillisiä paikkoja, joissa tämä tieto puuttuu sivuilta kokonaan, vaikka sitä kysytään puhelimessa.

Mitä digitaalinen saavutettavuus on?

Digitaalinen saavutettavuus tarkoittaa, että verkkosivut, sovellukset, sähköiset asiakirjat, videot ja sähköiset lomakkeet toimivat kaikille. Sen mittapuu on kansainvälinen WCAG-ohjeisto, jonka neljä periaatetta ovat havaittava, hallittava, ymmärrettävä ja toimintavarma.

Havaittava tarkoittaa, että sisällön voi aistia jollain tavalla: kuvalla on tekstivastine, videolla tekstitys ja tekstillä riittävä kontrasti. Hallittava tarkoittaa, että kaiken voi tehdä myös näppäimistöllä ja käyttäjällä on riittävästi aikaa. Ymmärrettävä tarkoittaa selkeää kieltä ja johdonmukaista toimintaa. Toimintavarma tarkoittaa, että sivu toimii myös apuvälineillä.

Ohjeistossa on kolme tasoa, ja käytännön tavoite on keskimmäinen eli AA-taso. Se on myös taso, johon lainsäädännön vaatimukset viittaavat.

Digitaalinen saavutettavuus ei koske vain sivustoa. Uutiskirje, joka on yksi iso kuva, hinnasto tiedostona, jota ruudunlukija ei lue, ja video ilman tekstitystä ovat kaikki saavutettavuuden puutteita, vaikka itse sivusto olisi kunnossa.

Kenelle digitaalinen saavutettavuus tehdään

Saavutettavuutta ajatellaan usein pienen ryhmän asiana. Todellisuudessa se koskee kolmenlaisia tilanteita, ja jokainen sivuston kävijä on jossain vaiheessa jossakin niistä.

• Pysyvät. Näkövamma, kuulovamma, liikuntavamma tai kognitiivinen vaikeus, joka vaikuttaa jokaiseen käyntiin.
• Tilapäiset. Murtunut käsi, toipuminen silmäleikkauksesta tai uupumus.
• Tilannekohtaiset. Kirkas aurinko puhelimen näytöllä, meluisa bussi, toinen käsi täynnä ostoksia tai heikko verkkoyhteys.

Ikääntyminen tuo mukanaan näön, kuulon ja hienomotoriikan muutoksia, eikä moni ikääntynyt pidä itseään vammaisena tai käytä apuvälineitä. Hän vain suurentaa tekstiä ja toivoo, että painike osuu sormen alle.

Kun sivusto on tehty näitä tilanteita varten, se on parempi myös kaikille muille. Selkeä rakenne, luettava teksti ja toimivat lomakkeet eivät haittaa ketään.

Apuvälineet, joilla sivustoasi käytetään

Saavutettavuus on helpompi ymmärtää, kun tietää, millä välineillä sivustoja käytetään.

• Ruudunlukija lukee sivun sisällön ääneen ja kertoo otsikot, linkit, painikkeet ja lomakkeen kentät.
• Pistenäyttö näyttää tekstin pistekirjoituksena sokealle käyttäjälle.
• Ruudunsuurennus suurentaa osan näytöstä moninkertaiseksi, jolloin käyttäjä näkee kerralla vain pienen alueen.
• Näppäimistö tai sen korvaava laite korvaa hiiren, kun käsien käyttö on rajoittunutta.
• Puheohjaus antaa käyttää laitetta äänikomennoilla.
• Tekstitys välittää videon puheen ja äänet kuulovammaiselle ja äänettömästi katsovalle.

Kaikille näille yhteistä on, että ne tarvitsevat sivulta rakenteen. Otsikoiden pitää olla otsikoita, painikkeiden painikkeita ja kenttien nimien liitetty kenttiin. Kun rakenne on kunnossa, apuväline osaa tehdä työnsä.

Saavutettavuus ei ole sama asia kuin käytettävyys

Käytettävyys tarkoittaa, että sivustoa on helppo ja miellyttävä käyttää. Saavutettavuus tarkoittaa, että sitä ylipäätään voi käyttää. Ne tukevat toisiaan, mutta eivät ole sama asia.

Sivusto voi olla kaunis ja helppokäyttöinen hiirellä ja silti täysin käyttökelvoton ruudunlukijalla. Toisin päin sivusto voi täyttää kaikki tekniset vaatimukset ja olla silti sekava, koska sisältö on huonosti järjestetty.

Paras tulos syntyy, kun molempia ajatellaan yhtä aikaa. Käytännössä se tarkoittaa, että suunnitelmia testataan myös näppäimistöllä ja ruudunlukijalla, ei vain silmällä ja hiirellä.

Miksi saavutettavuus on tärkeää yritykselle?

Saavutettavuus on yritykselle tärkeää, koska se ratkaisee, pystyykö asiakas käyttämään palvelua, ja osalle yrityksistä se on myös lakisääteinen vaatimus. Asiakas, joka ei pääse lomakkeesta läpi, ei ota yhteyttä, eikä hän yleensä kerro, miksi.

Toinen syy on väestö. Ikääntyvien asiakkaiden osuus kasvaa monella alalla, ja juuri heille selkeä ja luettava sivusto on usein ratkaiseva. Kolmas on hankinnat: julkinen sektori kysyy saavutettavuutta hankinnoissaan, ja alihankkijalta odotetaan samaa tasoa.

Neljäs syy on se, että saavutettavuus tekee sivustosta paremman myös hakukoneelle ja puhelimella. Selkeät otsikot, kuvaavat linkkitekstit ja kuvien tekstivastineet auttavat sekä ihmistä että hakukonetta.

Ja lopuksi hinta. Saavutettavuus on halvinta tehdä silloin, kun sivusto tehdään. Jälkikäteen korjaaminen tarkoittaa värien, rakenteen ja komponenttien purkamista, ja se maksaa aina enemmän.

Laki koskee osaa, hyöty koskee kaikkia

Lakisääteiset vaatimukset koskevat julkista sektoria ja tiettyjä kuluttajille tarjottavia palveluja, kuten verkkokauppoja, pankkipalveluja ja liikennepalvelujen verkkopalveluja. Pienimmät yritykset on osin rajattu palveluja koskevien vaatimusten ulkopuolelle.

Tavallisen palveluyrityksen esittelysivusto ei yleensä kuulu velvoitteen piiriin. Se ei tarkoita, että saavutettavuus olisi turhaa, vaan sitä, että päätös on oma. Velvoitteista kertoo tarkemmin artikkeli saavutettavuusvaatimuksista yrityksille, ja oma tilanne kannattaa aina tarkistaa viranomaisen ohjeista.

Mistä pieni yritys aloittaa

Aloita kahdesta asiasta, jotka koskevat molempia sanoja. Kirjoita verkkosivuille toimitilasi esteettömyystiedot, ja tee sivustolle viiden minuutin testi ilman hiirtä.

Testissä liikut sivustolla sarkaimella ja katsot, näetkö koko ajan, missä olet, pääsetkö valikkoon ja saatko lomakkeen lähetettyä. Sen jälkeen suurennat tekstin kaksinkertaiseksi ja katsot, hajoaako jokin. Nämä kaksi testiä paljastavat yllättävän paljon.

Kun perusasiat ovat kunnossa, seuraava askel on käydä läpi kontrastit, kuvien tekstivastineet ja otsikkorakenne. Perusteista kerrotaan tarkemmin artikkelissa verkkosivujen saavutettavuudesta. Jos sivusto uudistetaan, saavutettavuus kannattaa kirjata vaatimukseksi jo tarjouspyyntöön.

Kumpaa sanaa käyttää omissa teksteissä

Käytä omissa teksteissäsi sitä sanaa, joka vastaa asiaa. Toimitilasta puhuttaessa esteettömyys, verkkosivuista ja sovelluksista puhuttaessa saavutettavuus. Näin lukija ymmärtää heti, mistä on kyse.

Jos teet sivun, jossa kerrotaan molemmista, otsikoi ne erikseen: esteettömyys tiloissamme ja sivuston saavutettavuus. Ihmiset etsivät näitä tietoja eri syistä, ja kumpikin löytää oman kohtansa nopeammin, kun ne on erotettu.

Yhteenveto

Saavutettavuus ja esteettömyys tavoittelevat samaa: kukaan ei jää ulkopuolelle toimintakykynsä takia. Esteettömyys on vakiintunut fyysisen ympäristön sanaksi ja saavutettavuus digitaalisten palvelujen sanaksi, ja lainsäädännössä sanat menevät osin ristiin.

Yritykselle ero on käytännöllinen. Toimitilan esteettömyystiedot kerrotaan verkkosivuilla, ja sivusto tehdään saavutettavaksi, jotta jokainen asiakas pääsee siitä läpi. Molemmat maksavat vähiten, kun ne tehdään heti oikein.