Kaksi eri asiaa, jotka menevät sekaisin

Saavutettavuudesta puhutaan kahdessa merkityksessä, ja niiden sekoittaminen aiheuttaa turhaa hämmennystä.

Velvoite. Laki, joka määrää tiettyjen toimijoiden tekemään palvelunsa saavutettaviksi. Sillä on soveltamisala, siirtymäajat ja valvonta.

Hyvä käytäntö. Se, että sivusto toimii kaikille. Tämä kannattaa riippumatta siitä, koskeeko velvoite sinua.

Tämä artikkeli käsittelee molempia, mutta se ei ole oikeudellinen neuvo. Oman toimialan ja yrityskoon velvoitteet kannattaa tarkistaa viranomaisen ohjeista tai juristilta, koska ne ovat yksityiskohtaisia ja ne muuttuvat.

Kuka kuuluu velvoitteen piiriin

Julkisella sektorilla velvoite on ollut voimassa jo pitkään: viranomaiset, kunnat, oppilaitokset ja julkisoikeudelliset laitokset.

Yksityisellä puolella velvoite on laajentunut koskemaan tiettyjä palveluita, joita tarjotaan kuluttajille. Käytännössä se osuu esimerkiksi verkkokauppoihin, pankki- ja maksupalveluihin, liikennepalveluihin ja sähköisiin viestintäpalveluihin.

Soveltamisalassa on myös rajauksia, esimerkiksi kaikkein pienimpiä toimijoita koskevia. Rajat ovat täsmällisiä, ja siksi juuri oma tilanne kannattaa tarkistaa lähteestä eikä artikkelista.

Käytännön nyrkkisääntö: jos myyt kuluttajille verkossa, oletus kannattaa olla että se koskee sinua, ja poikkeus pitää varmistaa.

Mitä vaatimus käytännössä tarkoittaa

Vaatimukset perustuvat kansainväliseen ohjeistoon, jossa on kolme tasoa. Käytännössä tavoitteena on keskimmäinen taso.

Se ei ole tekninen erikoisosaamisen laji. Suurin osa vaatimuksista on asioita, jotka tekevät sivustosta paremman kaikille.

Neljä perusperiaatetta: sisällön pitää olla havaittavaa, käytettävää, ymmärrettävää ja teknisesti toimivaa eri laitteilla ja apuvälineillä.

Käytännössä nämä muuttuvat listaksi konkreettisia asioita, ja niistä suurin osa on korjattavissa suunnitteluvaiheessa ilman lisäkustannusta.

Kymmenen asiaa, jotka korjaavat suurimman osan

  • Riittävä kontrasti tekstin ja taustan välillä.
  • Tekstivastine kuville, jotka välittävät tietoa.
  • Näppäimistökäyttö. Kaiken pitää toimia ilman hiirtä.
  • Näkyvä kohdistus. Käyttäjän pitää nähdä missä hän on.
  • Otsikkotasot järjestyksessä, ei ulkonäön mukaan.
  • Lomakkeiden kenttien nimet ohjelmallisesti liitettyinä.
  • Virheilmoitukset, jotka kertovat mikä meni pieleen.
  • Kuvaavat linkkitekstit, ei "lue lisää".
  • Tekstin suurentaminen ilman että ulkoasu hajoaa.
  • Videoiden tekstitys.

Nämä kymmenen kattavat suuren osan tavallisista puutteista, ja ne kaikki hyödyttävät myös niitä käyttäjiä, joilla ei ole mitään rajoitetta.

Kontrasti on yleisin yksittäinen puute

Vaalean harmaa teksti valkoisella taustalla näyttää tyylikkäältä suunnittelijan näytöllä ja katoaa auringonvalossa puhelimen ruudulta.

Se on myös helpoin korjata, koska se on yksi väriarvo. Työkaluja kontrastin mittaamiseen on ilmaiseksi, ja tarkistus kestää minuutteja.

Sama koskee tekstiä kuvan päällä, painikkeiden tekstiä ja lomakekenttien ohjetekstejä. Ohjetekstit ovat erityisen usein liian vaaleita.

Kuvien tekstivastineet: mitä niihin kirjoitetaan

Tekstivastine kertoo, mitä kuva välittää. Se ei ole kuvan kuvaus vaan sen tehtävä.

Jos kuva on koriste, tekstivastine jätetään tyhjäksi, jotta ruudunlukija ohittaa sen. Turha kuvaus jokaisesta koristekuvasta tekee sivusta raskaan kuunnella.

Jos kuva välittää tietoa, tekstivastine kertoo sen tiedon. Tuotekuvassa se on tuotteen nimi ja olennainen ominaisuus. Kaaviossa se on se, mitä kaavio kertoo.

Jos kuva on linkki tai painike, tekstivastine kertoo mihin se vie.

Yleisin virhe on kirjoittaa tiedoston nimi tai jättää kenttä pois kokonaan. Kumpikaan ei auta ketään.

Lomakkeet ovat se kohta, jossa saavutettavuus ratkaisee kaupan

Lomake, jota ei voi täyttää, on menetetty yhteydenotto riippumatta siitä miksi sitä ei voi täyttää.

Kolme asiaa pitää olla kunnossa. Jokaisella kentällä on näkyvä nimi, joka on liitetty kenttään ohjelmallisesti. Virheilmoitus kertoo mikä kenttä ja mikä vika. Ja lomakkeen voi täyttää näppäimistöllä järjestyksessä.

Pelkkä ohjeteksti kentän sisällä ei riitä nimeksi, koska se katoaa kun käyttäjä alkaa kirjoittaa.

Pakolliset kentät merkitään myös tekstinä, ei pelkällä värillä tai tähdellä ilman selitystä.

Näppäimistökäyttö on nopein tapa testata

Yksinkertaisin saavutettavuustesti kestää kaksi minuuttia eikä vaadi työkaluja.

Laita hiiri syrjään ja liiku sivustolla sarkaimella. Pystytkö käyttämään valikkoa, avaamaan alavalikot, täyttämään lomakkeen ja sulkemaan ponnahdusikkunan.

Näetkö koko ajan missä olet. Jos kohdistus katoaa näkyvistä, se on virhe, ja se on tavallista sivustoilla joissa kohdistus on tyylitelty pois.

Jäätkö johonkin jumiin. Ponnahdusikkunat ja upotetut soittimet ovat tavallisia ansoja, joista ei pääse pois näppäimistöllä.

Selkeä kieli on osa saavutettavuutta

Saavutettavuus ei ole vain teknistä. Se koskee myös sitä, ymmärtääkö lukija tekstin.

Käytännössä: lyhyet virkkeet, tuttuja sanoja, ammattitermit selitettyinä ja tärkein asia ensin.

Tämä on sama neuvo, joka tekee tekstistä paremman myynnin kannalta, joten se ei ole ristiriidassa minkään kanssa.

Erityisen tärkeää se on ohjeissa, ehdoissa ja virheilmoituksissa, joissa väärinymmärrys maksaa suoraan.

Saavutettavuusseloste

Velvoitteen piiriin kuuluvilta edellytetään yleensä selostetta, jossa kerrotaan sivuston saavutettavuuden tila.

Selosteessa kerrotaan mitä on tehty, mitkä osat eivät vielä täytä vaatimuksia ja miten käyttäjä voi antaa palautetta.

Rehellinen seloste, jossa myönnetään puutteet ja kerrotaan korjausaikataulu, on parempi kuin väite täydellisyydestä. Väite on tarkistettavissa ja se tarkistetaan.

Palautekanava pitää olla toimiva. Jos joku ilmoittaa esteestä, siihen pitää vastata.

Milloin tämä kannattaa tehdä

Halvinta on suunnitteluvaiheessa. Kontrastit, otsikkorakenne ja lomakkeiden merkinnät eivät maksa mitään, jos ne tehdään heti oikein.

Kalleinta on korjata valmis sivusto, jonka ulkoasu on rakennettu väärien värien ja väärän rakenteen varaan.

Jos sivusto on jo olemassa, korjaukset kannattaa priorisoida: ensin ne, jotka estävät käytön kokonaan, sitten ne jotka vaikeuttavat sitä, ja viimeisenä hienosäätö.

Kuka testaa ja millä

Saavutettavuuden testaamiseen on kolme tasoa, ja ne kannattaa tehdä tässä järjestyksessä.

Automaattinen tarkistus. Ilmaisia työkaluja löytyy selaimeen, ja ne löytävät osan ongelmista minuutissa: puuttuvat tekstivastineet, heikot kontrastit ja rikkinäiset otsikkotasot.

Ne löytävät kuitenkin vain noin kolmanneksen ongelmista. Loput vaativat ihmisen.

Oma testi. Näppäimistöllä läpi, tekstin suurentaminen kaksinkertaiseksi, ja sivun kuunteleminen ruudunlukijalla. Ruudunlukija löytyy nykyään jokaisesta käyttöjärjestelmästä valmiina.

Käyttäjätesti. Se, että joku joka oikeasti käyttää apuvälineitä kokeilee sivustoa. Tämä löytää asiat, joita kumpikaan edellinen ei löydä, ja se on ainoa tapa tietää varmasti.

Pienelle yritykselle kaksi ensimmäistä riittää alkuun ja ne ovat ilmaisia.

Yleisimmät virheet, jotka löytyvät melkein joka sivustolta

Nämä toistuvat riippumatta alasta ja sivuston koosta.

Kohdistuksen poistaminen tyylisyistä. Se on yksi rivi tyylitiedostossa ja se tekee sivustosta käyttökelvottoman näppäimistöllä.

Otsikkotasojen käyttäminen fonttikoon takia. Otsikkotaso kertoo rakenteen, ei kokoa, ja rikkinäinen rakenne tekee sivusta sekavan ruudunlukijalla.

Linkit, joissa lukee "tästä" tai "lue lisää". Ruudunlukijan käyttäjä voi selata linkit listana, ja lista jossa on kymmenen kertaa sama sana on hyödytön.

Värillä välitetty tieto ilman muuta merkintää. Punainen kenttä ei kerro mitään sille, joka ei erota punaista.

Automaattisesti liikkuva sisältö, jota ei voi pysäyttää. Se vaikeuttaa lukemista ja se voi olla terveysriski.

Yhteenveto

Saavutettavuus on osittain velvoite ja kokonaan järkevää. Suurin osa siitä on asioita, jotka parantavat sivustoa kaikille: luettava teksti, toimivat lomakkeet, selkeä kieli ja se että kaikki toimii ilman hiirtä.

Oman velvoitteen laajuus kannattaa tarkistaa lähteestä. Mutta yllä oleva kymmenen kohdan lista kannattaa tehdä joka tapauksessa, koska se maksaa vähän ja se näkyy heti.