Miksi useimmat yritysblogit epäonnistuvat

Tyypillinen yritysblogi alkaa innostuksella ja päättyy siihen, että viimeisin kirjoitus on kolmen vuoden takaa.

Syy ei ole laiskuus. Syy on, että aiheet valittiin väärin.

Kun kirjoitetaan yrityksen kuulumisia, messuosastoja ja uusia työntekijöitä, aiheet loppuvat kesken ja lukijoita ei tule, koska kukaan ei hae niitä.

Vanhentunut blogi on lisäksi haitallinen. Se kertoo kävijälle, että sivustoa ei hoideta, ja se on ensimmäinen asia joka näkyy päivämäärästä.

Blogi ei ole päiväkirja, se on vastauskokoelma

Toimiva yritysblogi ei kerro mitä teille kuuluu. Se vastaa siihen, mitä asiakkaat kysyvät.

Jokainen kirjoitus vastaa yhteen kysymykseen, jota joku oikeasti kysyy. Silloin aiheet eivät lopu koskaan, koska kysymykset eivät lopu, ja jokainen kirjoitus tuo kävijöitä vuosia.

Käytännön testi ennen kirjoittamista: kirjoittaisiko joku tämän otsikon hakukoneeseen. Jos ei, aihe on väärä.

Mistä aiheet tulevat

Parhaat aiheet ovat jo olemassa, ne pitää vain kirjoittaa muistiin.

Ne ovat kysymyksiä, joita asiakkaat kysyvät puhelimessa, asioita joita joudut selittämään jokaisella tapaamisella, ja väärinkäsityksiä, joita joudut oikaisemaan.

Viimeinen on erityisen hyvä. Jos joudut korjaamaan saman väärinkäsityksen kymmenennen kerran, se on kirjoitus joka kannattaa tehdä.

Käytännön tapa kerätä: pidä puhelimen muistiossa listaa kysymyksistä kuukauden ajan. Sen jälkeen aiheita on enemmän kuin ehdit kirjoittaa.

Kirjoita se, mitä muut eivät kerro

Suurin osa alan sisällöstä on samaa yleistä tekstiä, joka ei sitoudu mihinkään.

Erottuminen syntyy konkretiasta: mitä työ oikeasti maksaa, kauanko se kestää, mikä siinä yleensä menee pieleen, ja milloin sitä ei kannata teettää.

Viimeinen on tehokkain ja pelottavin. Kirjoitus, joka kertoo milloin palveluasi ei kannata ostaa, rakentaa enemmän luottamusta kuin mikään muu, ja se karsii juuri ne yhteydenotot, joista ei olisi tullut kauppaa.

Kuinka usein pitää kirjoittaa

Vähemmän kuin luulet, ja säännöllisemmin kuin haluaisit.

Yksi kunnollinen kirjoitus kuukaudessa on parempi kuin neljä huonoa, ja huomattavasti parempi kuin kymmenen kerralla ja sitten hiljaisuus vuodeksi.

Määrä ei ole se, joka ratkaisee. Vanha kirjoitus tuo kävijöitä yhtä hyvin kuin uusi, jos se vastaa kysymykseen joka kysytään edelleen.

Realistinen suunnitelma: kaksitoista kirjoitusta vuodessa, joista jokainen on kirjoitettu kunnolla. Kolmen vuoden päästä sinulla on kolmekymmentäkuusi sivua, jotka kaikki tuovat kävijöitä.

Pituus ei ole itseisarvo

Pitkä kirjoitus sijoittuu keskimäärin paremmin, ja syy ei ole pituus itsessään. Syy on, että pitkä kirjoitus vastaa kysymykseen kokonaan.

Oikea pituus on se, joka vastaa kysymykseen ja lopettaa siihen. Jos aihe on yksinkertainen, viisisataa sanaa riittää. Jos se on laaja, kaksituhatta on vähän.

Venyttäminen on aina huono ratkaisu. Lukija huomaa täytteen ja poistuu, ja poistuminen on huonompi signaali kuin lyhyys.

Vanhojen kirjoitusten päivittäminen tuottaa enemmän kuin uudet

Tämä on yritysblogien vähiten hyödynnetty asia.

Kirjoitus, joka on jo sijalla kahdeksan, nousee usein merkittävästi kun se päivitetään ja täydennetään. Uusi kirjoitus samasta aiheesta aloittaa nollasta ja kilpailee vanhan kanssa.

Käytännön rytmi: joka toinen kuukausi uusi kirjoitus, joka toinen vanhan päivitys. Search Console kertoo, mikä kirjoitus on lähellä nousua.

Päivitetylle kirjoitukselle kannattaa merkitä päivämäärä, koska lukija katsoo sitä ja koska osa aiheista vanhenee oikeasti.

Kirjoittaja saa näkyä

Nimetön yritysteksti on heikompi kuin nimellä kirjoitettu, sekä lukijan että hakukoneen kannalta.

Kun kirjoituksen alla on nimi, kuva ja lyhyt kuvaus siitä kuka tämä ihminen on ja miksi hän tietää aiheesta, teksti muuttuu asiantuntijan vastaukseksi.

Se on myös helpompi kirjoittaa. Omalla nimellä kirjoitetaan luontevammin kuin yrityksen äänellä.

Blogin pitää johtaa jonnekin

Kirjoitus, joka vastaa kysymykseen ja loppuu siihen, on hyödyllinen ja se ei tuota mitään.

Jokaisen kirjoituksen lopussa pitää olla luonteva seuraava askel: linkki siihen palveluun, jota aihe koskee, tai yhteydenottoon.

Sen ei tarvitse olla myyntipuhe. Riittää, että lukija tietää mitä tehdä jos hän haluaa apua.

Sisäinen linkitys muihin kirjoituksiin kannattaa myös. Se pitää lukijan sivustolla ja se auttaa hakukonetta ymmärtämään mitkä sivut liittyvät toisiinsa.

Milloin blogi ei kannata

Blogi ei kannata, jos kukaan ei aio kirjoittaa sitä. Tyhjä blogi on huonompi kuin ei blogia.

Se ei myöskään kannata, jos perusasiat ovat kesken. Jos palvelusivuilla ei ole kunnollista tekstiä, hinnoista ei kerrota mitään ja yhteydenotto on vaikea, blogi on väärä paikka aloittaa.

Järjestys on: ensin palvelusivut kuntoon, sitten paikallinen näkyvyys, ja vasta sitten blogi.

Miten mitata kannattiko se

Blogin tuotto on hitaampi kuin mainonnan ja se on mitattavissa.

Search Consolesta näkee, kuinka moni kävijä tulee blogikirjoituksiin ja millä hauilla. Kävijämittarista näkee, mitä he tekevät sen jälkeen.

Kiinnostavin luku on, kuinka moni blogin kautta tullut siirtyy palvelusivulle tai yhteydenottoon. Se kertoo, tuovatko aiheet oikeita ihmisiä vai vain lukijoita.

Ensimmäinen arvio kannattaa tehdä vasta kuuden kuukauden jälkeen. Sitä ennen luvut eivät kerro mitään.

Kuka kirjoittaa, jos aika ei riitä

Yleisin este blogille ei ole aiheiden puute vaan se, ettei kukaan ehdi kirjoittaa.

Toimivia ratkaisuja on kolme. Ensimmäinen on sanella. Puhu vastaus puhelimen sanelimeen ajaessasi, ja anna jonkun muun muokata se tekstiksi. Se on nopein tapa ja lopputulos kuulostaa ihmiseltä.

Toinen on haastattelu. Joku kysyy sinulta kysymykset ja kirjoittaa vastauksesi. Tunnin haastattelusta syntyy usein kolme kirjoitusta.

Kolmas on ostaa kirjoittaminen ulkoa. Se toimii vain, jos kirjoittaja saa oikeaa tietoa sinulta. Ilman sitä syntyy yleistä tekstiä, jota on jo kaikilla.

Mikään näistä ei toimi, jos aiheita ei ole valittu etukäteen. Aihelista on se osa, jota ei voi ulkoistaa, koska se tulee asiakkailtasi.

Tekoäly kirjoittajana: mihin se sopii ja mihin ei

Kysymys tulee nykyään aina, ja vastaus on käyttökelpoinen molempiin suuntiin.

Se auttaa aidosti rakenteen luonnostelussa, tekstin tiivistämisessä, otsikoiden muotoilussa ja siinä että tyhjä sivu ei ole tyhjä.

Se ei korvaa sitä, mikä tekee tekstistä hyödyllisen: omaa kokemusta, oikeita lukuja, sitä mikä oikeasti menee pieleen ja sitä mitä sinun asiakkaasi kysyvät.

Yleisen tekstin ongelma ei ole se, kuka sen kirjoitti. Ongelma on, että samaa yleistä tekstiä on jo verkko täynnä, eikä hakukoneella ole syytä valita juuri sinun versiotasi.

Käytännön sääntö: käytä sitä työkaluna, älä lähteenä. Ja tarkista jokainen luku ja väite, koska väärä tieto omalla sivustolla on sinun vastuullasi riippumatta siitä mistä se tuli.

Yhteenveto

Blogi kannattaa, jos se vastaa asiakkaiden kysymyksiin, jos joku oikeasti kirjoittaa sen, ja jos perusasiat ovat jo kunnossa.

Se ei kannata kuulumisina, se ei kannata kerran vuodessa, eikä se kannata ennen kuin palvelusivut ovat kunnossa. Näillä ehdoilla se on halvin pysyvä näkyvyys, jonka pieni yritys voi hankkia.