Lyhyt vastaus

Kuvien tekijänoikeus tarkoittaa verkkosivuilla yksinkertaista sääntöä: saat käyttää kuvaa, jos olet ottanut sen itse, olet saanut siihen luvan tai lisenssi sallii juuri sinun käyttötapasi. Kaikki muu on luvatonta, vaikka kuva olisi kenen tahansa löydettävissä hakukoneesta.

Oikeus kuvaan syntyy ilman rekisteröintiä, ja myös arkinen puhelinkuva on laissa suojattu. Siksi kysymys ei ole siitä, onko kuvassa merkintää, vaan siitä, voitko osoittaa, mistä kuva on peräisin ja millä ehdoilla sitä saa käyttää.

Ihmisten kuvissa on lisäksi toinen kerros. Kuva, josta ihmisen voi tunnistaa, on henkilötieto, ja sen julkaisemiseen tarvitaan tietosuojan kannalta peruste. Tekijänoikeus ja tietosuoja ovat eri asioita, ja molempien pitää olla kunnossa.

Saako netistä löytyvää kuvaa käyttää yrityksen sivuilla?

Ei saa ilman lupaa. Se, että kuva on julkisesti nähtävissä, ei anna oikeutta kopioida sitä omille sivuille. Tekijänoikeuslain 2 §:n mukaan tekijällä on yksinomainen oikeus valmistaa teoksesta kappaleita ja saattaa se yleisön saataviin, ja verkkosivulle lataaminen on juuri sitä.

Sama koskee kuvakaappausta toisen yrityksen sivuilta, somepalvelusta ladattua kuvaa ja kuvahaun tuloksia. Lähde ei muuta asiaa, eikä se, että kuvassa ei ole vesileimaa tai tekijän nimeä.

Tyypillinen tilanne alkaa hyvää tarkoittavasta oikotiestä. Blogikirjoitukseen tarvitaan kuva, hausta löytyy sopiva, ja se tallennetaan sivulle ajatuksella, että pieni yritys ei kiinnosta ketään. Kuvien käyttöä verkossa kuitenkin seurataan, ja pienen yrityksen sivu löytyy siinä missä ison.

Jos et tiedä kuvan alkuperää, älä käytä sitä. Hyvä kuva on helpompi hankkia oikein kuin selvittää jälkikäteen.

Tekijänoikeus syntyy ilman merkintää

Tekijänoikeuslain 1 §:n mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, ja laissa mainitaan erikseen valokuvateos. Oikeus ei riipu siitä, onko kuvassa ©-merkki, onko se rekisteröity mihinkään tai onko tekijän nimi näkyvissä.

Laki edellyttää myös, että tekijä ilmoitetaan hyvän tavan mukaisesti, kun teosta käytetään. Jos siis käytät kuvaa luvalla, tarkista, miten kuvaaja haluaa nimensä näkyvän. Kuvapankin lisenssi voi sanoa tästä omansa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuvan käyttäjän kannattaa aina pystyä näyttämään lupansa. Lähtöoletus on, että jokaisella kuvalla on omistaja.

Tavallinenkin valokuva on suojattu

Kaikki kuvat eivät ole taiteellisia teoksia, mutta laki suojaa silti myös tavalliset valokuvat. Tekijänoikeuslain 49 a §:n mukaan valokuvaajalla on yksinomainen oikeus määrätä valokuvasta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna.

Tämä suoja on voimassa, kunnes 50 vuotta on kulunut sen vuoden päättymisestä, jona kuva otettiin. Jos kuva ylittää teoskynnyksen, siihen sovelletaan tekijänoikeutta, joka on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta.

Kumpaa suojaa kuvaan sovelletaan, on usein vaikea arvioida. Yrityksen kannalta sillä on harvoin merkitystä, koska kummassakin tapauksessa luvaton käyttö verkkosivuilla on kielletty.

Kuinka vanha kuva on vapaasti käytettävissä?

Vanha kuva voi olla vapaa, mutta laskeminen on hankalampaa kuin luulisi. Jos kuva on tavallinen valokuva, suoja päättyy 50 vuotta kuvan ottamisvuoden päättymisestä. Jos se on valokuvateos, suoja kestää 70 vuotta tekijän kuolinvuoden jälkeen, ja silloin ratkaisee kuvaajan elinaika eikä kuvan ikä.

Esimerkiksi 1960-luvun lopulla otettu kuva voi olla tavallisena valokuvana jo vapaa, mutta jos se katsotaan teokseksi ja kuvaaja kuoli vasta 2000-luvulla, se on suojattu vielä pitkään.

Varmin lähde vanhoille kuville on arkisto tai museo, joka kertoo kuvan käyttöehdot itse. Jos ehdot on merkitty, noudata niitä. Jos niitä ei ole, kysy.

Laissa on yksi kapea poikkeus, josta voi olla hyötyä: tavallisen valokuvan suoja ei koske valokuvaa kuvataiteen teoksesta, jonka suoja-aika on päättynyt. Esimerkiksi suoja-ajan ylittäneestä vanhasta maalauksesta otettu suora toisintokuva ei saa tätä valokuvan suojaa.

Sitaattioikeus ei koske sivuston kuvitusta

Moni tuntee sitaattioikeuden ja olettaa, että sen nojalla voi käyttää kuvia, kunhan lähde mainitaan. Tekijänoikeuslain 22 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa ottaa lainauksia hyvän tavan mukaisesti tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa, mutta kuvan käyttö koristeena ei ole lainaamista.

Kuvista on laissa oma säännöksensä. Julkistetuista taideteoksista saa 25 §:n mukaan ottaa tekstiin liittyviä kuvia arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen sekä sanomalehteen tai aikakauskirjaan päiväntapahtumasta kerrottaessa. Yrityksen palvelusivun tunnelmakuva ei ole kumpaakaan.

Lähteen mainitseminen on hyvää tapaa, mutta se ei korvaa lupaa. ”Kuva: Google” ei ole lupa, vaan dokumentoitu tieto siitä, että kuva on otettu muualta.

Mitä kuvapankin lisenssi sallii?

Kuvapankin lisenssi sallii sen, mitä lisenssiehdoissa lukee, ei enempää. Tavallisesti saat kuvaan käyttöoikeuden etkä tekijänoikeutta, ja sama kuva voi olla samaan aikaan kilpailijasi sivuilla. Ehdot vaihtelevat palvelusta ja lisenssityypistä toiseen, joten ne luetaan jokaisen palvelun kohdalla erikseen.

Tarkista lisenssistä ainakin nämä:

  • Kaupallinen vai toimituksellinen käyttö. Vain toimitukselliseen käyttöön merkittyä kuvaa ei voi käyttää yrityksen markkinoinnissa.
  • Käyttötavat. Onko verkkosivu, somejulkaisu, mainos ja painotuote sallittu samalla lisenssillä.
  • Tuotteet ja jälleenmyynti. Saako kuvaa käyttää myytävässä tuotteessa, kuten julisteessa tai pakkauksessa.
  • Logo ja tavaramerkki. Saako kuvaa käyttää osana logoa tai muuta yrityksen tunnusta.
  • Kuvan ihmiset ja kohteet. Onko kuvassa esiintyvältä ihmiseltä tai kiinteistön omistajalta lupa, ja onko arkaluonteinen käyttö rajattu.
  • Siirtäminen. Saako lisenssin siirtää asiakkaalle tai toimistolle, joka tekee sivut.

Tallenna lisenssi tai kuitti samaan paikkaan kuvan kanssa. Jos joku kysyy vuosien päästä, kuvapankin tilisi voi olla jo suljettu.

Ilmaiset kuvapankit ja avoimet lisenssit

Ilmainen ei tarkoita ehdotonta. Ilmaisissakin kuvapalveluissa on käyttöehdot, ja avoimissa lisensseissä on usein ehtoja, kuten tekijän nimen mainitseminen, kaupallisen käytön rajaus tai vaatimus jakaa muokattu versio samalla lisenssillä.

Kaksi riskiä korostuu ilmaisissa palveluissa. Ensimmäinen on se, että palveluun ladatun kuvan lataaja ei välttämättä ole kuvan oikea tekijä. Toinen on kuvissa näkyvät ihmiset, tuotemerkit ja rakennukset, joihin kuvan jakaja ei ole voinut antaa lupaa.

Siksi ilmaisesta palvelusta kannattaa valita kuvia, joissa ei ole tunnistettavia ihmisiä eikä tuotemerkkejä, ja tallentaa kuvan sivun osoite ja lataushetken ehdot. Ehdot voivat muuttua myöhemmin.

Mitä tapahtuu, jos käytät kuvaa ilman lupaa?

Voit joutua maksamaan, vaikka et olisi tiennyt tekeväsi väärin. Tekijänoikeuslain 57 §:n mukaan se, joka käyttää teosta lain vastaisesti, on velvollinen maksamaan tekijälle kohtuullisen hyvityksen. Hyvitysvelvollisuus ei edellytä tahallisuutta eikä huolimattomuutta.

Jos käyttö on tahallista tai tuottamuksellista, hyvityksen lisäksi on korvattava muukin menetys, myös kärsimys ja muu haitta. Tahallinen tai törkeän huolimaton luvaton käyttö voi lisäksi olla 56 a §:ssä sakolla rangaistava tekijänoikeusrikkomus.

Käytännössä asia tulee vastaan kirjeenä tai sähköpostina. Kuvatoimistot ja oikeuksien valvontaan erikoistuneet yritykset seuraavat kuvien käyttöä verkossa ja lähettävät korvausvaatimuksia. Vaatimus voi tulla kuukausien tai vuosien päästä, kun kuvaa on jo ehditty unohtaa.

Kuvan poistaminen lopettaa luvattoman käytön, mutta se ei välttämättä poista vastuuta jo tapahtuneesta käytöstä.

Kun korvausvaatimus tulee

Älä jätä vaatimusta huomiotta äläkä maksa sitä heti lukematta. Käy läpi muutama asia järjestyksessä.

  1. Tarkista, että vaatimus on aito ja lähettäjä on olemassa. Älä avaa epäilyttäviä liitteitä.
  2. Tarkista, onko kyseinen kuva sivuillasi ja mistä se on sinne tullut. Kysy tarvittaessa sivustosi tekijältä.
  3. Etsi oma lisenssi tai kuitti. Jos kuva on hankittu oikein, vastaa ja liitä todiste.
  4. Jos lupaa ei ole, poista kuva ja pyydä lähettäjältä selvitys siitä, että hän edustaa oikeuksien haltijaa, ja perusteet vaaditulle summalle.
  5. Vastaa kirjallisesti ja asiallisesti. Jos summa tai perusteet tuntuvat kohtuuttomilta, hae neuvoa ennen kuin sitoudut mihinkään.

Jos sivuston on tehnyt ulkopuolinen tekijä, tarkista myös sopimuksenne. Siitä selviää, kuka vastasi kuvien hankinnasta ja lisensseistä. Omistajuudesta muutenkin on artikkeli kuka omistaa verkkosivuni.

Kuka omistaa valokuvaajan ottamat kuvat?

Oikeudet kuviin ovat lähtökohtaisesti valokuvaajalla, ellei muuta sovita. Tekijänoikeus voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain, mutta lain 27 §:n mukaan kappaleen luovutukseen ei sisälly tekijänoikeuden luovutus. Se, että saat kuvatiedostot, ei siis vielä kerro, mihin saat käyttää niitä.

Laki suojaa tekijää myös luovutuksen jälkeen. Ellei toisin ole sovittu, se, jolle tekijänoikeus on luovutettu, ei 28 §:n mukaan saa muuttaa teosta eikä luovuttaa oikeutta toiselle. Jos aiot rajata ja muokata kuvia vapaasti tai antaa niitä yhteistyökumppanin käyttöön, sovi siitä etukäteen.

Tilauksesta tehdyssä muotokuvassa asetelma on toisin päin. Lain mukaan tekijä ei saa käyttää oikeuttaan tilauksesta tehtyyn muotokuvaan ilman tilaajan suostumusta. Jos tilaat henkilökunnasta muotokuvat, kuvaaja ei voi käyttää niitä omiin tarkoituksiinsa ilman lupaa.

Mitä kuvaajan kanssa kannattaa sopia

Kirjallinen sopimus ratkaisee etukäteen kaikki ne kysymykset, joista muuten keskustellaan vasta riidan yhteydessä. Sovi ainakin:

  • missä kuvia saa käyttää: verkkosivut, some, mainokset, painotuotteet, messut
  • kuinka kauan käyttöoikeus on voimassa
  • saako kuvia rajata ja muokata
  • saako kuvia luovuttaa eteenpäin, esimerkiksi sivuston tekijälle, jälleenmyyjälle tai medialle
  • onko käyttöoikeus yksinomainen vai voiko kuvaaja myydä samoja kuvia muille
  • miten kuvaajan nimi mainitaan
  • saako kuvaaja käyttää kuvia omassa markkinoinnissaan

Sopimuksen ei tarvitse olla pitkä. Sähköposti, jossa nämä asiat on vahvistettu, on paljon enemmän kuin puhelinkeskustelu, josta kumpikin muistaa oman versionsa.

Työntekijän ottamat kuvat

Tekijänoikeuslaissa on erityissäännös, jonka mukaan työsuhteessa luodun tietokoneohjelman ja tietokannan tekijänoikeus siirtyy työnantajalle. Valokuvista vastaavaa säännöstä laissa ei ole.

Jos työntekijäsi kuvaa töitä, tuotteita tai tapahtumia yrityksen käyttöön, sovi kuvien käytöstä kirjallisesti, mieluiten työsopimuksessa tai erillisessä sopimuksessa. Silloin kuvien käyttö ei muutu epäselväksi, jos työsuhde päättyy.

Sama koskee yrityksen omistajan omia kuvia, jos yritys on osakeyhtiö ja kuvat on otettu omalla puhelimella. Kirjaa ylös, että kuvat on otettu yrityksen käyttöön.

Saako asiakkaiden tai työntekijöiden kuvia julkaista?

Saa, kun julkaisemiselle on peruste, mutta ei automaattisesti. Kuva, josta ihmisen voi tunnistaa, on henkilötieto, koska henkilötietoja ovat kaikki tiedot, jotka liittyvät tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan henkilöön.

Työntekijöiden kuvista Tietosuojavaltuutetun toimisto on antanut selvän linjan työelämän usein kysytyissä kysymyksissä. Nimet, valokuvat, ammattinimikkeet ja työyhteystiedot voidaan julkaista työnantajan verkkosivuilla ilman työntekijän suostumusta, jos julkaiseminen on asiallisesti perusteltua ja tarpeellista työnantajan toiminnan kannalta, esimerkiksi kun työntekijän tehtäviin kuuluu olla tunnistettavissa ja tavoitettavissa.

Toimiston mukaan työnantajan pitää harkita julkaisemisen tarve huolellisesti ja tarvittaessa perustella se. Työntekijöillä on oikeus tietää, mitä tarkoitusta varten heidän tietojaan on internetissä, ja asia pitää käydä läpi työpaikan yhteistoimintamenettelyissä.

Asiakkaiden kuvissa tilanne on toinen, koska asiakkaan näkyminen markkinoinnissasi ei ole välttämätöntä palvelun kannalta. Käytännössä luotettavin tapa on pyytää asiakkaalta nimenomainen, mieluiten kirjallinen suostumus, josta käy ilmi, missä kuvaa käytetään.

Ihmiset kuvissa käytännössä

Kun pyydät lupaa kuvan julkaisemiseen, kerro, missä kuvaa käytetään, kuinka kauan ja voiko sen perua. ”Saako kuvan laittaa nettiin?” ei riitä, koska nettiin voi tarkoittaa verkkosivuja, somea ja mainoksia, eikä kuvattava voi tietää, mihin suostuu.

Varaudu myös siihen, että lupa perutaan. Jos kuva perustuu suostumukseen, poista kuva, kun suostumus peruutetaan, ja pidä kirjaa siitä, missä kanavissa kuva on käytössä. Kuvaa on vaikea poistaa kaikkialta, jos kukaan ei tiedä, minne se on laitettu.

Tapahtumakuvissa ja yleiskuvissa kannattaa suosia rajauksia, joista yksittäistä ihmistä ei tunnista, tai kertoa kuvaamisesta jo tapahtumassa. Ennen ja jälkeen -kuvissa, kuten kampaamon tai kauneushoitolan töissä, lupa pyydetään aina, koska kuva kertoo ihmisestä enemmän kuin tavallinen tapahtumakuva.

Entä tekoälyllä tehdyt kuvat?

Tekoälykuvissa kysymykset ovat erilaisia: kuka omistaa lopputuloksen, pitääkö kuva merkitä ja milloin tekoälykuva heikentää luottamusta. Niitä käsitellään omassa artikkelissaan tekoälykuvat yrityksen markkinoinnissa.

Pidä kuvista kirjaa

Yksinkertainen taulukko ratkaisee useimmat tulevat ongelmat. Kirjaa jokaisesta sivuston kuvasta tiedostonimi, lähde, kuvaaja tai kuvapankki, lisenssin tai sopimuksen tyyppi, hankintapäivä ja se, missä kuva on käytössä. Liitä mukaan lisenssi, kuitti tai suostumus.

Taulukko auttaa kolmessa tilanteessa: kun korvausvaatimus tulee, kun sivusto uudistetaan ja kun joku peruu suostumuksensa. Se on myös paras tapa huomata, että sivustolle on vuosien mittaan kertynyt kuvia, joiden alkuperää kukaan ei muista.

Kuvien teknisestä puolesta, kuten koosta ja nopeudesta, on oma artikkelinsa verkkosivujen kuvat ja nopeus.

Yhteenveto

Kuvaa saa käyttää verkkosivuilla, kun olet ottanut sen itse, sinulla on siihen lupa tai lisenssi sallii juuri sinun käyttötapasi. Tekijänoikeus syntyy ilman merkintää, tavallinenkin valokuva on suojattu, ja lain vastainen käyttö velvoittaa maksamaan kohtuullisen hyvityksen, vaikka et olisi tiennyt.

Valokuvaajan kanssa sovitaan kirjallisesti käyttötavoista, muokkaamisesta ja edelleenluovutuksesta. Ihmisten kuvissa tarvitaan lisäksi tietosuojan mukainen peruste, ja asiakkaiden kuviin kannattaa aina pyytää kirjallinen lupa.

Laki on luettavissa Finlexissä ja työelämän kuvia koskeva linja Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilla. Jos tilanne on epäselvä, kysy ennen julkaisua, koska se on halvempaa kuin jälkikäteen.