Mikä on verkkotunnus ja onko domain sama asia

Mikä on verkkotunnus?

Verkkotunnus on internet-osoitteesi nimi, esimerkiksi yrityksesi.fi: se osa osoitteesta, jonka asiakas kirjoittaa selaimeen ja joka lukee sähköpostiosoitteesi ät-merkin jälkeen. Se on rekisteröity nimi, jonka olet varannut käyttöösi määräajaksi, ja niin kauan kuin varaus on voimassa, kukaan muu ei voi käyttää sitä.

Teknisesti verkkotunnus on ihmiselle luettava nimi numerosarjalle. Jokaisella internetiin kytketyllä palvelimella on numero-osoite, IP-osoite, jonka kaltaisia kukaan ei jaksa muistaa. Verkkotunnus on nimi, joka ohjaa siihen numeroon. Kun asiakas kirjoittaa yrityksesi.fi, verkko kääntää sen numeroksi ja hakee sivut oikeasta paikasta.

Yrittäjälle olennaista on, että verkkotunnus on omaisuutta, vaikka se on aineetonta. Se voi olla yrityksen tunnetuin nimi asiakkaiden silmissä, se on painettu käyntikortteihin ja pakettiautoon, ja sen menettäminen on sama kuin puhelinnumeron menettäminen: asiakkaat eivät löydä sinua enää.

Se, mitä verkkotunnus ei ole: se ei ole sivusto, se ei ole sähköposti eikä se ole tila, jossa sivusto sijaitsee. Se on pelkkä nimi. Kaikki muu hankitaan erikseen ja kytketään siihen nimeen.

Onko domain sama kuin verkkotunnus?

Kyllä, domain ja verkkotunnus tarkoittavat täsmälleen samaa asiaa. Domain on englanninkielinen sana, verkkotunnus on sen suomennos, ja alalla käytetään molempia sekaisin, usein samassa keskustelussa.

Sekaannusta lisää se, että sanasta on muitakin muotoja. "Domain-nimi", "domainnimi", "verkko-osoite" ja "nettiosoite" tarkoittavat arkipuheessa samaa. Viranomaiskielessä ja laissa käytetään sanaa verkkotunnus, ja Suomen fi-päätteisistä tunnuksista vastaava viranomainen Traficom puhuu verkkotunnuksista. Kaupalliset palvelut puhuvat useammin domainista.

Käytännön vinkki: kun luet tarjousta tai laskua, jossa on sekä "domain" että "verkkotunnus", kyseessä on sama rivi kahdesti vain, jos ne koskevat samaa nimeä. Jos toinen on yrityksesi.fi ja toinen yrityksesi.com, ne ovat kaksi eri verkkotunnusta, ja molemmista maksetaan erikseen.

Mistä osista osoite koostuu

Kun selaimen osoiterivillä lukee https://www.yrityksesi.fi/palvelut/, siinä on neljä osaa, ja verkkotunnus on niistä vain yksi. Muut osat sekoitetaan siihen jatkuvasti, ja siitä syntyy suurin osa väärinkäsityksistä.

• https:// on yhteystapa. Se kertoo selaimelle, että yhteys on salattu. Se ei ole osa verkkotunnusta.
• www on alitunnus, tarkemmin sanottuna nimen etuliite, joka on peruja ajalta jolloin verkkosivut erotettiin muista palveluista. Nykyään se on vapaaehtoinen. yrityksesi.fi ja www.yrityksesi.fi voivat viedä samaan paikkaan, tai eri paikkaan, riippuen asetuksista.
• yrityksesi.fi on verkkotunnus. Se, minkä varasit.
• /palvelut/ on polku, eli tietty sivu verkkotunnuksen sisällä. Polkuja voi olla rajattomasti ja ne ovat sinun, koska verkkotunnus on sinun.

Koko rivi yhdessä on URL-osoite, eli yksittäisen sivun täydellinen osoite. Verkkotunnus on sen ydin, ja kaikki muu rakennetaan sen ympärille. Kun joku pyytää "sivustonne osoitetta", hän tarkoittaa yleensä verkkotunnusta. Kun joku pyytää "linkkiä hinnastoon", hän tarkoittaa URL-osoitetta.

Pääte: fi, com ja muut

Pisteen jälkeinen osa, esimerkiksi fi tai com, on tunnuksen pääte, ja se määrää, kuka tunnusta hallinnoi, mitä säännöt sanovat ja mistä sen voi varata. Suomen fi-päätteen rekisteriä ylläpitää Traficom, ja tunnukset varataan sen hyväksymien välittäjien kautta. Com-, net- ja org-päätteet ovat kansainvälisiä, ja niitä myyvät sadat rekisteröijät ympäri maailmaa.

Suomessa toimivalle yritykselle fi on lähes aina oikea valinta, koska asiakkaat olettavat sitä. Jos yrityksesi nimi on Virtasen Putki, asiakas kirjoittaa virtasenputki.fi kokeilematta muuta. Com kannattaa harkita, jos myyt ulkomaille tai jos fi-versio on jo varattu ja nimestä ei voi joustaa.

Päätteitä on nykyään satoja: shop, online, design, helsinki ja niin edelleen. Ne toimivat teknisesti samalla tavalla, mutta asiakkaat eivät muista niitä. Yritys, jonka osoite on nimi.design, saa joka viikko puheluita ihmisiltä, jotka etsivät nimi.fi-osoitetta. Erikoispääte kannattaa ottaa vain lisänä, ei ainoana.

Moni yritys varaa samalla nimellä useamman päätteen, esimerkiksi fi:n ja com:n, ja ohjaa toisen ensimmäiseen. Se on halpa tapa estää, ettei joku muu ota lähes samaa osoitetta. Se ei ole pakollista, mutta jos nimesi on lyhyt ja yleinen, se on järkevää.

Alitunnus: mitä kauppa.yrityksesi.fi tarkoittaa

Alitunnus eli alidomain on verkkotunnuksen eteen lisätty osa, esimerkiksi kauppa.yrityksesi.fi tai varaus.yrityksesi.fi, ja sillä voi jakaa saman verkkotunnuksen eri palveluihin ilman, että pitää varata uusia tunnuksia. Www on tunnetuin alitunnus, mutta niitä voi tehdä itse rajattomasti.

Käytännössä alitunnuksia käytetään silloin, kun jokin osa sivustosta toimii eri paikassa kuin muu. Verkkokauppa voi olla eri järjestelmässä kuin esittelysivut, ja silloin se laitetaan osoitteeseen kauppa.yrityksesi.fi. Ajanvaraus, asiakasportaali tai kurssialusta samoin. Asiakkaalle osoite näyttää yhtenäiseltä, koska se päättyy samaan nimeen.

Alitunnukset ovat ilmaisia, koska ne ovat osa verkkotunnusta, jonka olet jo varannut. Niiden luominen vaatii pääsyn tunnuksen nimipalveluasetuksiin, ja se on kohta, jossa kannattaa tietää, kuka niitä hallinnoi. Siitä lisää alempana.

Yksi varoitus. Alitunnus ei ole sama kuin polku. kauppa.yrityksesi.fi ja yrityksesi.fi/kauppa ovat eri asioita: ensimmäinen voi olla kokonaan eri palvelimella, toinen on sivu samalla sivustolla. Hakukoneet käsittelevät alitunnusta osittain erillisenä sivustona, joten jos verkkokaupan halutaan hyötyvän pääsivuston näkyvyydestä, polku on usein parempi. Tämä on yksi niistä asioista, jotka kannattaa kysyä sivuston tekijältä ennen kuin päätetään.

Mitä eroa on verkkotunnuksella ja webhotellilla?

Verkkotunnus on osoite, webhotelli on paikka: verkkotunnus kertoo, mistä sivusto löytyy, ja webhotelli on se palvelin, jolla sivuston tiedostot fyysisesti ovat. Molempia tarvitaan, ne ostetaan usein samasta paikasta, ja siitä syntyy harha, että ne olisivat sama asia.

Vertaus, joka toimii: verkkotunnus on katuosoite, webhotelli on rakennus siinä osoitteessa. Voit vaihtaa rakennusta ja pitää osoitteen, eli siirtää sivuston toiseen webhotelliin ja säilyttää verkkotunnuksen. Voit myös pitää rakennuksen ja vaihtaa osoitteen, mutta silloin kukaan ei löydä sinua enää.

Laskulla ne ovat kaksi eri riviä, ja niillä on eri maksuväli. Verkkotunnus maksetaan tavallisesti vuodeksi tai useammaksi kerrallaan. Webhotelli maksetaan kuukausittain tai vuosittain palvelun mukaan. Jos maksat vain toista, toinen loppuu, ja kummankin loppuminen vie sivuston pois näkyvistä, mutta eri tavalla: webhotellin loppuminen näyttää virhesivun, verkkotunnuksen loppuminen tekee osoitteesta olemattoman.

Webhotellin valinta ja ylläpito ovat oma aiheensa, ja niistä on kirjoitettu erikseen: domain ja webhotelli, yrittäjän perusopas käy läpi molempien hankinnan ja yleisimmät sudenkuopat.

Nimipalvelu: se, mikä yhdistää nimen ja paikan

Nimipalvelu eli DNS on se järjestelmä, joka kertoo internetille, missä verkkotunnuksesi sivusto ja sähköposti sijaitsevat. Verkkotunnus itsessään ei osoita mihinkään. Nimipalvelun asetukset osoittavat.

Tämä on kolmas käsite kahden ensimmäisen rinnalla, ja se jää useimmiten huomaamatta, kunnes jokin menee pieleen. Verkkotunnuksen välittäjä tarjoaa yleensä nimipalvelun mukana, mutta nimipalvelu voi olla myös webhotellilla tai kokonaan kolmannella osapuolella. Se, kenellä se on, ratkaisee, kenen paneelissa muutokset tehdään.

Käytännön tilanne, jossa tähän törmää: vaihdat webhotellia, uusi toimittaja pyytää "ohjaamaan DNS:n" heille, ja sinä et tiedä, missä se on. Vastaus löytyy kysymällä verkkotunnuksen nimipalvelimet julkisella tarkistustyökalulla. Niissä lukee sen palvelun nimi, jonka paneeliin muutokset kuuluvat.

Sama kysymys nousee, kun otat käyttöön sähköpostin, Search Consolen tai jonkin muun palvelun, joka pyytää lisäämään tietueen. Tietue lisätään sinne, missä nimipalvelu oikeasti on, ei sinne, missä paneeli näyttää siltä että voisi.

Mikä on yrityksen verkkotunnus?

Yrityksen verkkotunnus on se tunnus, joka on rekisteröity yrityksen nimiin ja jota yritys käyttää sivustonsa ja sähköpostinsa osoitteena, tavallisesti yrityksen nimi ilman yhtiömuotoa ja fi-päätteellä. Virtasen Putki Oy:n verkkotunnus on todennäköisesti virtasenputki.fi, ja sähköposti on jotain@virtasenputki.fi.

Nimen valinnassa on muutama käytännön sääntö. Sen pitää olla helppo sanoa puhelimessa ilman tavaamista, joten ei ääkkösiä, ei numeroita jotka voi kirjoittaa kahdella tavalla, eikä väliviivoja joita asiakas ei muista. Sen pitää olla lyhyt, koska se kirjoitetaan puhelimella. Ja sen pitää vastata sitä nimeä, jolla asiakkaat sinut tuntevat, ei virallista toiminimeä, jos ne eroavat.

Ääkköset ovat erikoistapaus. Fi-tunnuksissa ä, ö ja å ovat sallittuja, mutta ne muuttuvat teknisesti erikoiseksi koodimuodoksi, jonka kanssa sähköposti ja monet palvelut eivät toimi luotettavasti. Jos yrityksesi nimi on Mäkelän Sähkö, ota makelansahko.fi ja halutessasi myös ääkkösversio ohjaamaan siihen. Älä käytä ääkkösversiota pääosoitteena.

Yrityksellä voi olla useampi verkkotunnus, esimerkiksi yksi per tuotemerkki tai yksi per kieli, mutta yksi niistä on pääosoite, jonne muut ohjaavat. Kaksi rinnakkaista sivustoa samalla sisällöllä eri osoitteissa on hakukoneiden silmissä kopio, ja se heikentää molempien näkyvyyttä.

Kuka omistaa verkkotunnuksen?

Verkkotunnuksen omistaa se, joka on merkitty sen haltijaksi rekisteriin, ja fi-tunnuksissa se näkyy Traficomin julkisesta verkkotunnushausta. Tarkalleen ottaen tunnusta ei omisteta vaan sen käyttöoikeus on varattu määräajaksi, mutta arkikielessä puhutaan omistamisesta, ja haltija on se, jolla on oikeus päättää tunnuksesta.

Tämä on kysymys, johon yllättävän moni yrittäjä ei osaa vastata omasta tunnuksestaan. Sivuston teki joskus mainostoimisto, tai tuttava, tai edellinen omistaja, ja tunnus rekisteröitiin sen ihmisen nimiin, joka sattui olemaan koneen ääressä. Kun se ihminen katoaa, yhteistyö päättyy tai yritys myydään, tunnus ei seuraa mukana.

Tarkistus vie minuutin. Hae oma tunnuksesi Traficomin verkkotunnushausta ja katso, kenen nimi haltijana lukee. Jos siinä on yrityksesi nimi ja y-tunnus, hyvä. Jos siinä on toimiston nimi, entisen työntekijän nimi tai jotain, mitä et tunnista, hoida asia nyt, kun kaikki ovat vielä puheväleissä. Siirto haltijalta toiselle tehdään välittäjän kautta, ja se vaatii nykyisen haltijan suostumuksen.

Kansainvälisissä tunnuksissa, kuten com, haltijan tiedot ovat usein piilotettu yksityisyyssuojan taakse, ja silloin ainoa tapa varmistua on kirjautua siihen rekisteröijän paneeliin, jossa tunnus on, ja katsoa tiliä. Jos et tiedä, mikä paneeli se on, se on jo vastaus: selvitä ennen kuin se on kiireellistä.

Haltija, yhteyshenkilö ja välittäjä ovat kolme eri roolia

Verkkotunnuksella on rekisterissä yleensä kolme roolia: haltija, jolle tunnus kuuluu, tekninen tai hallinnollinen yhteyshenkilö, joka hoitaa käytännön asioita, ja välittäjä, jonka kautta tunnus on rekisteröity. Kaikki kolme voivat olla eri tahoja, ja sekaannus niiden välillä on yleisin syy tunnuksen menettämiseen.

Haltijan pitää olla yritys itse. Yhteyshenkilö voi olla toimisto, joka hoitaa sivustoa, ja se on ihan hyvä järjestely, kunhan haltija on oikein. Välittäjä on palvelu, jolle maksat vuosimaksun, ja sen voi vaihtaa siirtämällä tunnuksen toiselle välittäjälle.

Tilanne, jota kannattaa välttää: haltija on toimisto, yhteyshenkilö on toimisto, ja välittäjänä on toimiston oma tili. Silloin yrityksellä ei ole tunnukseen mitään oikeutta paperilla, vaikka se maksaa siitä laskun joka vuosi. Jos toimisto lopettaa, tunnus lopettaa sen mukana.

Hyvä järjestely: haltija on yritys, yritys saa uusintalaskut ja vanhenemisvaroitukset omaan sähköpostiinsa, ja toimistolle on annettu käyttöoikeus tehdä teknisiä muutoksia. Kun yhteistyö päättyy, käyttöoikeus poistetaan ja mikään muu ei muutu.

Mitä verkkotunnuksella voi tehdä ilman sivustoa

Verkkotunnuksen voi varata ilman, että sivustoa on olemassa, ja se kannattaa tehdä heti, kun yrityksen nimi on päätetty, koska nimi voi olla jonkun muun käytössä ensi viikolla. Varatun tunnuksen voi jättää tyhjäksi, ohjata toiseen osoitteeseen tai ottaa sähköpostikäyttöön ennen kuin sivustoa on.

Sähköposti on se, minkä moni aloittaa ensin. Osoite etunimi@yrityksesi.fi toimii, vaikka yrityksesi.fi ei näyttäisi vielä mitään. Se vaatii sähköpostipalvelun ja muutaman rivin nimipalveluun, ja sen jälkeen tarjoukset lähtevät yrityksen nimellä ilmaisen osoitteen sijaan.

Ohjaus on toinen. Jos yrityksellä on toistaiseksi vain Google-yritysprofiili tai somesivu, tunnuksen voi ohjata sinne. Silloin käyntikortissa lukee oma osoite, ja kun sivusto myöhemmin valmistuu, ohjaus vaihdetaan siihen eikä kortteja tarvitse painaa uusiksi.

Sanasto yhdellä silmäyksellä

Sanat, joihin törmäät tarjouksissa, laskuissa ja sivuston tekijän kanssa keskustellessa. Sama asia voi esiintyä usealla nimellä.

Huomaa, että "rekisteröijä" esiintyy kahdessa merkityksessä. Arkipuheessa se on joskus haltija ja joskus välittäjä. Jos et ole varma, kumpaa tarkoitetaan, kysy.

Kolme kysymystä, joihin kannattaa osata vastata

Jos osaat vastata näihin kolmeen kysymykseen omasta tunnuksestasi, olet paremmassa asemassa kuin useimmat yrittäjät. Jos et osaa, vastaukset kannattaa selvittää tällä viikolla.

• Kenen nimissä tunnus on? Tarkista rekisteristä. Vastauksen pitää olla yrityksesi.
• Kenen kautta se on rekisteröity ja mihin osoitteeseen uusintalasku tulee? Jos lasku tulee jonkun muun laatikkoon, tunnus vanhenee jonain vuonna huomaamatta.
• Missä nimipalvelu on? Tämä on se, jota tarvitset seuraavan kerran, kun jokin palvelu pyytää lisäämään tietueen tai sivusto vaihtaa paikkaa.

Näiden kolmen vastaukset kannattaa kirjoittaa yhteen paikkaan, jonka löytää sekä sinä että se, joka hoitaa yrityksen asioita, jos sinä et ole paikalla. Se on kymmenen minuutin työ, joka säästää joskus viikkoja. Ja jos sivuston tekijä hoitaa ylläpidon, kuten ylläpitopalvelussa tehdään, hänen pitää osata vastata samoihin kysymyksiin heti.

Yhteenveto

Verkkotunnus ja domain ovat sama asia: rekisteröity nimi, esimerkiksi yrityksesi.fi, jonka olet varannut määräajaksi ja johon sivusto ja sähköposti kytketään. Se ei ole sivusto eikä webhotelli. Webhotelli on paikka, jossa sivusto sijaitsee, ja nimipalvelu on se, joka ohjaa nimen paikkaan.

Yrityksen verkkotunnus on tavallisesti yrityksen nimi ilman ääkkösiä ja fi-päätteellä, rekisteröity yrityksen omiin nimiin. Se, kenen nimissä tunnus on, näkyy fi-tunnuksissa Traficomin hausta, ja se kannattaa tarkistaa nyt, ei silloin kun sivuston tekijä on jo poissa.

Kolme asiaa ylös yhteen paikkaan: haltija, välittäjä ja laskutusosoite, nimipalvelun sijainti. Loput voi kysyä, kun tarvitsee.