Verkkosivujen käännös: konekäännös, kääntäjä vai molemmat

Miten verkkosivujen käännös kannattaa tehdä?

Verkkosivujen käännös kannattaa tehdä prosessina eikä pelkkänä tekstin kääntämisenä. Ensin päätetään, mitkä sivut käännetään, kootaan sanasto ja selvitetään hakusanat kohdekielellä. Sen jälkeen tekstit käännetään tai konekäännös editoidaan, ja lopuksi kaikki tarkistetaan oikealla sivulla, myös lomakkeet ja automaattiset viestit. Konekäännös sopii luonnokseksi ja vähemmän tärkeille sivuille, ammattikääntäjä tärkeimmille sivuille ja kaikelle, missä virhe maksaa.

Useimmat käännösongelmat eivät johdu huonosta kielestä. Ne johtuvat siitä, että käännettiin vain se, mikä näkyi etusivulla. Valikko on ruotsiksi, mutta tilausvahvistus tulee suomeksi, ja englanninkielinen hinnasto on PDF-tiedosto, jota kukaan ei muistanut.

Tekninen puoli eli se, miten kieliversiot rakennetaan niin, että Google näyttää oikean kielen, on käyty läpi artikkelissa monikielisestä sivustosta ja hreflangista. Tekstien puolella ratkaisevat sanasto, hakusanat ja se, ettei mitään jää kääntämättä.

Voiko verkkosivut kääntää konekääntäjällä?

Voi, mutta konekäännöstä ei kannata julkaista sellaisenaan tärkeillä sivuilla. Nykyiset konekäännöspalvelut tuottavat sujuvaa tekstiä, ja luonnoksena ne säästävät paljon aikaa. Ongelma on se, että sujuva teksti voi olla väärin tavalla, jota ei huomaa, jos ei osaa kohdekieltä.

Toimiva tapa on jälkieditointi. Konekäännös tehdään ensin, ja sen jälkeen kohdekieltä sujuvasti puhuva ihminen lukee ja korjaa sen. Editoija korjaa väärät termit, kömpelöt lauseet ja kohdat, joissa kone on ymmärtänyt suomen sanan väärin. Työ on nopeampaa kuin kääntäminen tyhjästä, mutta ei ilmaista, koska huolellinen lukeminen vie aikaa.

Sellaisenaan konekäännös sopii lähinnä sisältöön, jonka virhe ei maksa mitään. Googlen roskapostikäytännöissä mainitaan esimerkkinä tilanne, jossa muualta kerätystä sisällöstä tehdään paljon sivuja esimerkiksi automaattisesti kääntämällä, eikä sivuista ole käyttäjälle juuri hyötyä. Oman sivuston tarkistettu käännös on eri asia, mutta laatu ratkaisee siinäkin. Käytännöt ovat luettavissa Googlen dokumentaatiossa.

Mitä konekäännös tekee väärin juuri verkkosivuilla

Konekäännös kompastuu verkkosivuilla tyypillisesti samoihin kohtiin. Ne ovat pieniä, mutta asiakas huomaa ne heti, koska ne osuvat juuri niihin kohtiin, joissa hän tekee päätöksen:

• Lyhyet tekstit ilman asiayhteyttä, kuten painikkeet ja valikot. Yksinään painikkeessa oleva sana "Tilaa" voi tarkoittaa tilaamista tai vapaata tilaa, ja kone voi valita väärin, koska se ei näe, mihin painike liittyy.
• Yhdyssanat ja alan sanasto, jotka kääntyvät sana sanalta eivätkä vastaa sitä, mitä kohdekielellä oikeasti sanotaan.
• Puhuttelu, joka voi kääntyä liian tuttavalliseksi tai liian jäykäksi sen mukaan, miten kone sattuu valitsemaan.
• Palveluiden ja tuotteiden nimet, jotka pitäisi jättää kääntämättä tai kääntää aina samalla tavalla.
• Hinnat, päivämäärät ja kellonajat, joiden kirjoitusasu vaihtelee kielestä toiseen.
• Sanaleikit ja iskulauseet, jotka eivät toimi toisella kielellä lainkaan.

Yhteistä näille on, että kone kääntää tekstin mutta ei tiedä, mihin tekstiä käytetään. Siksi paras apu sekä konekäännökselle että editoijalle on sama sanasto, josta kerrotaan alempana.

Milloin tarvitaan ammattikääntäjä?

Ammattikääntäjä tarvitaan sivuille, joilla virhe maksaa rahaa, luottamusta tai asiakkaan oikeusturvaa. Tällaisia ovat myynti- ja toimitusehdot, tietosuojaseloste, hinnastot, turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät ohjeet sekä etusivu ja tärkeimmät palvelusivut, joiden perusteella asiakas päättää.

Ehdoista ja selosteista asiakas lukee oikeutensa ja velvollisuutensa. Jos käännös muuttaa merkitystä, ristiriita suomenkielisen ja käännetyn version välillä voi kääntyä yrityksen vahingoksi. Näissä teksteissä kannattaa myös kertoa, kumpi kieliversio ratkaisee, jos ne eroavat toisistaan.

Ammattikääntäjä tarvitaan myös silloin, kun kukaan yrityksessä ei osaa kohdekieltä tarpeeksi hyvin tarkistaakseen konekäännöstä. Auktorisoitua kääntäjää verkkosivuille ei yleensä tarvita, koska auktorisoituja käännöksiä käytetään virallisissa asiakirjoissa. Verkkosivuille riittää kääntäjä, joka tuntee alan ja kirjoittaa kohdekieltä äidinkielenään tai sen veroisesti.

Otsikot ja iskulauseet kirjoitetaan uudelleen

Otsikko, joka toimii suomeksi, toimii toisella kielellä harvoin sanasta sanaan käännettynä. Sanaleikki katoaa, rytmi muuttuu ja lause voi venyä niin pitkäksi, ettei se enää mahdu painikkeeseen tai puhelimen ruudulle.

Tärkeimmät otsikot, iskulauseet ja painikkeiden tekstit kannattaa siksi kirjoittaa kohdekielellä uudelleen. Kääntäjälle annetaan tehtäväksi sama viesti eikä sama lause: mitä otsikon pitää saada lukija ymmärtämään ja tekemään. Hyvä kääntäjä tekee näin muutenkin, mutta asia kannattaa sopia erikseen, jotta sitä ei tulkita vapaudeksi muuttaa sisältöä.

Pituus tarkistetaan samalla. Käännetty teksti on usein eri mittainen kuin alkuperäinen, ja esimerkiksi saksaksi sama painike voi olla selvästi pidempi. Kun käännökset ovat paikallaan, jokainen sivu katsotaan puhelimella.

Sanasto ennen ensimmäistä käännettyä sanaa

Sanasto on lista sanoista, jotka käännetään aina samalla tavalla tai jätetään kääntämättä. Se tehdään ennen kuin kääntäminen alkaa, ja se on käännöstyön tärkein yksittäinen työkalu, koska se pitää sivuston yhtenäisenä riippumatta siitä, kuka kääntää ja milloin.

Pieneenkin sanastoon kannattaa koota ainakin nämä:

• palveluiden ja tuotteiden nimet sekä tieto siitä, käännetäänkö ne
• yrityksen nimi ja tuotemerkit, joita ei käännetä
• alan keskeiset termit ja niiden vakiintuneet vastineet kohdekielellä
• puhuttelu eli sinutellaanko vai teititelläänkö kohdekielellä
• paikannimet, esimerkiksi käytetäänkö ruotsinkielisellä sivulla Turku vai Åbo
• hintojen, päivämäärien ja puhelinnumeroiden kirjoitusasu

Sanasto säästää rahaa myös myöhemmin. Kun sivustolle lisätään uusi palvelu vuoden päästä, uusi kääntäjä tai editoija käyttää samoja termejä, eikä asiakas näe samasta asiasta kolmea eri nimitystä eri sivuilla.

Hakusanat selvitetään jokaiselle kielelle erikseen

Hakusanoja ei käännetä, vaan ne selvitetään jokaiselle kielelle erikseen. Suomen sanalle voi olla kohdekielessä kaksi tai kolme vastinetta, joista ihmiset käyttävät hauissa lähinnä yhtä, ja kääntäjä voi valita kieliopillisesti parhaan eikä eniten haettua.

Englanti on hyvä esimerkki. Remontti voi olla englanniksi renovation, refurbishment tai remodel, ja sopiva sana riippuu siitä, onko lukija brittiläinen, amerikkalainen vai joku, joka puhuu englantia toisena kielenä. Oikean sanan löytää kirjoittamalla vaihtoehdot hakukoneeseen ja katsomalla, mitä hakuehdotukset ja saman alan sivut käyttävät.

Löydetyt sanat lisätään sanastoon, ja kääntäjä saa ne ennen työn alkua. Silloin otsikot, sivujen nimet, kuvaukset ja osoitteet kirjoitetaan niillä sanoilla, joilla kohdekielinen asiakas hakee. Hakusanojen selvittämisen työtapa on kuvattu artikkelissa avainsanoista, ja se toimii sellaisenaan myös muilla kielillä.

Mistä käännöksen hinta muodostuu?

Käännöksen hinta muodostuu tekstin määrästä, kieliparista, tekstin vaikeudesta ja siitä, mitä kaikkea työhön kuuluu. Pelkkä sanamäärä ei kerro koko hintaa, koska sama määrä sanoja voi olla helppoa esittelytekstiä tai tarkkaa sopimuskieltä.

• Sanamäärä, johon lasketaan myös lomakkeet, viestit, kuvatekstit ja hakutuloksissa näkyvät tekstit.
• Kielipari. Harvinaisempiin kieliin on vähemmän kääntäjiä.
• Tekstin laji. Markkinointiteksti, tekninen ohje ja juridinen teksti vaativat eri osaamista.
• Toistuvat tekstit, jotka käännösmuisti tunnistaa ja jotka voivat laskea hintaa.
• Kiireellisyys.
• Sanaston laatiminen ja hakusanojen selvittäminen, jos ne tilataan samalta tekijältä.
• Jälkieditointi, joka hinnoitellaan usein eri tavalla kuin kääntäminen tyhjästä.
• Tekstien vieminen sivustolle ja tarkistus oikealla sivulla.

Kaksi viimeistä jäävät usein tarjouksen ulkopuolelle. Kääntäjä toimittaa tiedoston, ja joku muu vie tekstit sivustolle ja huomaa, että puolet lomakkeista puuttuu. Kysy siksi tarjousta pyytäessäsi, kuka vie käännökset sivustolle ja kuka tarkistaa ne paikallaan.

Mitä käännöksessä yleensä unohtuu?

Käännöksessä unohtuvat yleensä tekstit, joita ei näe sivuja selaamalla: lomakkeiden virheilmoitukset, automaattiset sähköpostit ja tekstiviestit, tiedostoliitteet, kuvien vaihtoehtoiset tekstit, hakutuloksissa näkyvät otsikot ja kuvaukset sekä järjestelmän omat ilmoitukset. Asiakas näkee ne vasta, kun hän on jo ryhtymässä asiakkaaksi.

Siksi ennen käännöstyön alkua kannattaa tehdä lista kaikesta tekstistä, jonka asiakas voi nähdä. Lista kootaan käymällä läpi asiakkaan polku alusta loppuun eikä selaamalla valikkoa: haku, sivu, lomake, vahvistus, sähköposti, muistutus, lasku ja palaute.

Lomakkeet ja automaattiset viestit

Lomakkeet ja automaattiset viestit ovat käännöksen kriittisin kohta, koska niissä asiakas on jo tekemässä kauppaa. Kun ruotsinkielinen asiakas varaa ajan ruotsinkielisellä sivulla ja saa vahvistuksen suomeksi, hän ei ole varma, menikö varaus perille, ja soittaa. Pahimmillaan hän ei tule paikalle, koska ei ymmärtänyt muistutusta.

Automaattiset viestit ovat usein eri järjestelmässä kuin sivut: verkkokaupan asetuksissa, ajanvarausjärjestelmässä, uutiskirjepalvelussa tai lomakkeen asetuksissa. Siksi ne jäävät kääntäjältä näkemättä. Selvitä, missä kukin viesti muokataan, ja varmista, että järjestelmä osaa lähettää viestin sillä kielellä, jolla asiakas asioi.

Testaa lopuksi jokainen polku jokaisella kielellä. Täytä lomake tahallaan väärin, tee testitilaus, varaa aika ja pyydä salasanan palautus. Lue jokainen saapunut viesti. Tämä on käännösprojektin tylsin osa, ja juuri siksi siitä löytyy eniten virheitä.

Kuvat, tiedostot ja pienet tekstit

Kuviin kirjoitettu teksti ei käänny, vaikka sivu kääntyisi. Jos etusivun kuvassa lukee tarjous suomeksi, sama kuva ruotsinkielisellä sivulla kertoo asiakkaalle, ettei häntä ajateltu. Tekstit kannattaa pitää sivulla tekstinä eikä kuvissa, jolloin ne voi kääntää kuten muunkin sisällön.

PDF-tiedostot ovat toinen sokea piste. Hinnasto, toimitusehdot tai esite on usein ladattu sivustolle vuosia sitten, eikä kukaan muista, että siitä tarvitaan kieliversio. Kun linkki käännetyllä sivulla vie suomenkieliseen tiedostoon, asiakas päättelee, että loppukin palvelu on suomeksi.

Kuvien vaihtoehtoiset tekstit, sivujen otsikot ja hakutuloksissa näkyvät kuvaukset kuuluvat nekin käännökseen. Ne eivät näy sivulla, mutta ruudunlukija lukee vaihtoehtoiset tekstit ääneen, ja hakutulos on usein ensimmäinen asia, jonka asiakas yrityksestäsi näkee.

Miten käännetyt sivut löytyvät hakukoneista?

Käännetyt sivut löytyvät hakukoneista, kun jokaisella kieliversiolla on oma osoitteensa, sivut on merkitty toistensa kieliversioiksi hreflang-merkinnällä ja otsikot, kuvaukset ja tekstit on kirjoitettu kohdekielen hakusanoilla. Merkintöjen toteutus ja yleisimmät virheet on käyty läpi artikkelissa monikielisestä sivustosta ja hreflangista.

Tekstien puolella ratkaisevat samat asiat kuin suomeksi. Sivun otsikko ja kuvaus kirjoitetaan kohdekielellä hakusanoja käyttäen, ja tämä jää helposti tekemättä, jolloin ruotsinkielinen sivu näkyy hakutuloksissa suomenkielisellä otsikolla. Myös sivujen osoitteiden kääntämistä kannattaa harkita, jos järjestelmä sen sallii, jotta ruotsinkielisen sivun osoitteessa ei lue suomenkielinen sana.

Sisäiset linkit kuuluvat samaan kokonaisuuteen. Ruotsinkielisen sivun linkkien pitää viedä ruotsinkielisille sivuille, koska muuten sekä kävijä että hakukone päätyvät väärälle kielelle. Muutaman viikon kuluttua julkaisusta Search Consolesta näkee, näkyvätkö käännetyt sivut hauissa ja millä sanoilla.

Käännöstyön järjestys

Käännösprojekti etenee sujuvimmin tässä järjestyksessä:

1. Päätä, mitkä sivut ja toiminnot käännetään ja millä kielillä.
2. Viimeistele suomenkieliset tekstit ennen kääntämistä, jotta samaa työtä ei tehdä kahdesti.
3. Tee lista kaikesta käännettävästä, myös lomakkeista, viesteistä ja tiedostoista.
4. Kokoa sanasto ja selvitä hakusanat kohdekielellä.
5. Käännä tai jälkieditoi konekäännös sanaston avulla.
6. Vie tekstit sivustolle ja järjestelmiin.
7. Tarkistuta tekstit oikealla sivulla kohdekieltä sujuvasti puhuvalla.
8. Testaa lomakkeet, tilaukset, varaukset ja viestit jokaisella kielellä.
9. Sovi, miten käännökset päivitetään, kun suomenkielinen sisältö muuttuu.

Kohta kaksi säästää eniten rahaa. Jos suomenkielisiä tekstejä muokataan vielä käännöstyön aikana, jokainen muutos pitää viedä kaikkiin kieliversioihin, ja osa muutoksista jää varmasti matkalle.

Kun suomenkielinen sivu muuttuu

Käännös ei ole kertatyö. Kun hinta, palvelu tai aukioloaika muuttuu suomeksi, se pitää muuttaa myös muilla kielillä, ja juuri tämä vaihe unohtuu. Vuoden päästä englanninkielinen sivu kertoo palvelusta, jota ei enää ole.

Helpoin ratkaisu on sopia yksi sääntö: muutettua suomenkielistä sivua ei julkaista ennen kuin muutos on viety tai ainakin kirjattu jokaiseen kieliversioon. Pieni muutoslista, johon merkitään sivu, muutos ja päivämäärä, riittää pienelle yritykselle hyvin.

Sivuston rakenteella on tässä iso merkitys. Kun kieliversiot on kytketty toisiinsa ja niitä muokataan samasta paikasta, puuttuva käännös huomataan eikä se jää piiloon. NordSurin monikielisessä sivustossa kieliversioita muokataan samasta paneelista juuri tästä syystä. Jos myyt tuotteita ulkomaille, käännöksen lisäksi tarvitaan paljon muuta, ja siitä kerrotaan artikkelissa verkkokaupasta ulkomaille.

Yhteenveto

Verkkosivujen käännös onnistuu, kun se tehdään prosessina: ensin päätetään laajuus, kootaan sanasto ja selvitetään hakusanat kohdekielellä, sitten käännetään tai editoidaan konekäännös ja lopuksi tarkistetaan kaikki oikealla sivulla. Konekäännös sopii luonnokseksi, mutta tärkeimmät sivut, ehdot ja hinnastot tarvitsevat ihmisen.

Hinta muodostuu sanamäärästä, kieliparista, tekstin lajista ja siitä, kuuluuko työhön sanasto, hakusanat, vieminen sivustolle ja testaus. Useimmin unohtuvat lomakkeet, automaattiset viestit, PDF-tiedostot, kuvien tekstit ja hakutuloksissa näkyvät otsikot.

Hakukoneista käännetyt sivut löytyvät, kun kielillä on omat osoitteensa, hreflang on kunnossa ja tekstit on kirjoitettu kohdekielen hakusanoilla. Sovi lopuksi, miten käännökset päivitetään, ettei kieliversio jää kertomaan vanhaa tietoa.