Monikielinen sivusto ja hreflang: näin Google näyttää oikean kielen

Monikielinen sivusto ja hakukoneet lyhyesti

Monikielisen sivuston hakukoneoptimointi tarkoittaa käytännössä kolmea asiaa: jokaisella kielellä on oma osoitteensa, jokainen kieliversio kertoo hakukoneelle mitkä muut versiot samasta sivusta ovat olemassa, ja jokaisen version sisältö on kirjoitettu sen kielen hakijalle eikä käännetty sanasta sanaan. Jos yksikin näistä puuttuu, Google näyttää väärän kieliversion tai jättää osan sivuista kokonaan näyttämättä.

Suomalaisella yrityksellä tilanne on tavallisesti tämä: sivusto on suomeksi, sen rinnalle on tehty ruotsi ja englanti, ja kieliversiot on tehty jälkikäteen jonkun toisen toimesta. Kukaan ei ole tarkistanut, miten hakukone ne näkee. Tulos näkyy Search Consolessa: ruotsinkieliset haut tuovat suomenkielisen sivun, ja englanninkielisiä sivuja ei löydy indeksistä lainkaan.

Hyvä uutinen on, että kaikki kolme ovat tarkistettavissa ilman työkaluja, ja useimmat virheet korjataan ilman että sivustoa rakennetaan uudestaan.

Miten Google valitsee kielen?

Google päättelee sivun kielen sen näkyvästä tekstistä ja valitsee hakijalle näytettävän version hakijan kielen ja sijainnin perusteella. Sivuston oma automaattinen kieliohjaus ei auta tässä vaan useimmiten haittaa, koska Googlen hakurobotti liikkuu tavallisesti yhdysvaltalaisista osoitteista eikä kerro selaimen kieltä, ja se näkee silloin vain yhden version.

Html-elementin lang-määritettä Google ei käytä kielen tunnistamiseen. Se kannattaa silti merkitä oikein, koska ruudunlukijat ja selaimen käännöstoiminto lukevat sitä. Jos sivulla on sekaisin suomea ja englantia, esimerkiksi suomenkielinen valikko ja englanninkielinen sisältö, kielen tunnistus voi mennä pieleen ja sivu päätyy väärään paikkaan.

Toinen tekijä on osoite. Google suosittelee, että jokaisella kieliversiolla on oma osoitteensa: joko oma verkkotunnus, alidomain tai alihakemisto kuten /sv/ ja /en/. Sivu, joka vaihtaa kieltä evästeen tai valintaparametrin perusteella samassa osoitteessa, on hakukoneelle yksi sivu, ja yksi sivu voi olla vain yhdellä kielellä.

Kolmas tekijä on hreflang. Se on ainoa tapa sanoa Googlelle suoraan: tämä sivu on suomeksi, sama sivu ruotsiksi on tuossa osoitteessa ja englanniksi tuossa. Ilman sitä Google arvaa, ja arvaus menee suomalaisilla sivustoilla usein niin, että vahvin versio eli suomenkielinen näytetään kaikille.

Mikä hreflang on?

Hreflang on merkintä sivun koodissa, joka kertoo hakukoneelle, millä kielellä ja mille alueelle sivu on tarkoitettu ja missä osoitteissa saman sivun muut kieliversiot ovat. Se ei vaikuta siihen, miten sivu näkyy kävijälle. Se vaikuttaa vain siihen, minkä version Google nostaa hakutuloksiin kullekin hakijalle.

Merkintä sijoitetaan sivun head-osaan link-elementteinä, ja jokainen kieliversio listaa itsensä ja kaikki muut versiot. Suomenkielinen etusivu sanoo siis: suomeksi olen minä, ruotsiksi olen /sv/ ja englanniksi olen /en/. Ruotsinkielinen etusivu sanoo täsmälleen saman listan. Tätä kutsutaan paluulinkitykseksi, ja se on pakollinen: jos suomenkielinen sivu viittaa ruotsinkieliseen mutta ruotsinkielinen ei viittaa takaisin, Google jättää vahvistamattoman parin huomiotta.

Kielikoodi on kaksikirjaiminen ja alue on valinnainen. Suomalaiselle yritykselle tyypilliset arvot ovat fi, sv ja en. Jos haluat erottaa Suomen ruotsin Ruotsin ruotsista, koodit ovat sv-FI ja sv-SE. Se on perusteltua vain, jos sivuston sisältö oikeasti eroaa näille kahdelle ryhmälle, esimerkiksi hinnat, toimitus tai yhteystiedot.

Lisäksi kannattaa määritellä x-default, eli mikä versio näytetään sille hakijalle, jonka kieli ei vastaa mitään listattua. Suomalaiselle yritykselle se on tavallisesti englanti, jos sitä on, tai suomi.

• Jokainen kieliversio listaa kaikki versiot, myös itsensä.
• Osoitteet kirjoitetaan kokonaisina, ei suhteellisina polkuina.
• Kielikoodi on pakollinen, aluekoodi on lisä, ja aluekoodia ei voi käyttää yksinään.
• Merkintä tehdään sivukohtaisesti: etusivu viittaa etusivuihin, palvelusivu palvelusivuihin.

Missä hreflang menee pieleen: paluulinkit ja väärät parit

Yleisin hreflang-virhe suomalaisilla sivustoilla on se, että merkintä on tehty vain yhteen suuntaan. Suomenkieliset sivut viittaavat käännöksiin, mutta käännössivuille merkintää ei ole lisätty, koska ne on tehty eri aikaan tai eri lisäosalla. Google vaatii molemmat suunnat, joten lopputulos on sama kuin jos merkintää ei olisi lainkaan.

Toinen yleinen virhe on väärä pari. Suomenkielinen palvelusivu viittaa englanninkieliseen etusivuun, koska englanninkielistä palvelusivua ei ole. Hreflang ei ole tapa sanoa lähin vastine, se on tapa sanoa sama sivu toisella kielellä. Jos vastinetta ei ole, merkintä jätetään pois siltä sivulta.

Kolmas on ristiriita kanonisen osoitteen kanssa. Jos ruotsinkielinen sivu ilmoittaa kanoniseksi osoitteekseen suomenkielisen sivun, Google uskoo kanonista ja jättää ruotsinkielisen pois indeksistä. Tämä tapahtuu usein silloin, kun käännöslisäosa kopioi alkuperäisen sivun asetukset sellaisenaan.

Näiden tarkistaminen ei vaadi työkaluja. Avaa yksi sivu jokaisella kielellä, katso lähdekoodi ja etsi sana hreflang. Jos listat eivät ole samat joka versiossa, merkintä on rikki.

Konekäännös vai oma sisältö?

Konekäännös riittää sisältöön, jota kukaan ei hae, ja oma sisältö tarvitaan sivuille, joilla haluat löytyä. Tämä on koko kysymyksen ydin, ja se ratkeaa sivu kerrallaan eikä koko sivustolle kerralla.

Google ei rankaise konekäännöstä sinänsä, mutta se rankaisee sisältöä, joka ei tuo lukijalle mitään lisäarvoa. Automaattisesti käännetty sivu, jota kukaan ei ole lukenut läpi, sisältää lähes aina virheitä juuri niissä sanoissa, joilla asiakas hakee. Suomen kielen yhdyssanat, ammattisanasto ja paikannimet kääntyvät usein kirjaimellisesti mutta väärin, ja silloin sivu ei vastaa hakuun, vaikka se olisi teknisesti englantia.

Käytännön esimerkki: putkiliike Espoossa käännättää palvelusivunsa koneella englanniksi. Suomenkielinen sivu puhuu vesivahingosta ja päivystyksestä. Konekäännös tuottaa sanat, jotka ovat kieliopillisesti oikein mutta eivät ole niitä, joita Espoossa asuva englanninkielinen kirjoittaa Googleen, kun kylpyhuoneen lattialla on vettä. Sivu ei löydy, ja putkiliike päättelee, ettei englanninkielisiä asiakkaita ole.

Toimiva työnjako on tämä. Etusivu, tärkeimmät palvelusivut ja yhteystiedot kirjoitetaan tai vähintään tarkistetaan sellaisen ihmisen toimesta, joka puhuu kohdekieltä ja tuntee alan. Blogiartikkelit, vanhat uutiset ja muu toissijainen sisältö voidaan jättää konekäännökselle, tai jättää kokonaan kääntämättä. Kääntämättä jättäminen on parempi kuin huono käännös, koska huono käännös syö luottamuksen koko sivustoon.

Mitä kääntäminen tarkoittaa hakusanoille

Kääntäminen ei siirrä hakusanoja kielestä toiseen. Suomalainen hakee tilitoimistoa, ruotsinkielinen hakee bokföringsbyrå tai redovisningsbyrå, ja näiden kahden ruotsinkielisen sanan välillä on merkittävä ero siinä, kumpaa Suomessa käytetään. Konekäännös valitsee jommankumman sattumalta.

Siksi jokaiselle kieliversiolle tehdään oma avainsanatarkistus. Se on pieni työ: kymmenen tärkeintä hakua kirjoitetaan Googleen kohdekielellä ja katsotaan, mitkä sanat kilpailijat ja hakukoneen ehdotukset käyttävät. Artikkelissa avainsanat, mitä asiakkaat oikeasti hakevat on työtapa, joka toimii sellaisenaan myös ruotsiksi ja englanniksi.

Otsikko, meta-kuvaus ja pääotsikko kirjoitetaan sitten löydettyjen sanojen mukaan, ei suomenkielisen version käännöksenä. Tämä on se kohta, jossa kieliversio alkaa tuoda asiakkaita sen sijaan, että se vain on olemassa.

Mitä virheitä monikielisillä sivustoilla on eniten?

Eniten toistuvat virheet ovat automaattinen kieliohjaus sijainnin mukaan, kieliversiot samassa osoitteessa, puuttuva paluulinkitys hreflangissa, kääntämättä jääneet valikot ja lomakkeet sekä kieliversiot, jotka ovat vuosia vanhempia kuin pääkieli. Jokainen näistä näkyy suoraan hakutuloksissa, ja jokainen on korjattavissa ilman että sivustoa rakennetaan uudestaan.

Automaattinen ohjaus sijainnin mukaan on näistä vahingollisin. Ruotsista tuleva kävijä ohjataan ruotsinkieliselle sivulle, mikä kuulostaa palvelulta. Samalla Googlen hakurobotti ohjataan sinne, minne Yhdysvalloista tulevat ohjataan, eli englantiin tai suomeen, eikä se koskaan näe muita versioita. Kieli valitaan kävijälle näkyvällä valitsimella, ei ohjaamalla.

Kääntämättä jääneet osat ovat toiseksi yleisin. Sivun sisältö on ruotsiksi, mutta valikko, alatunniste, evästeilmoitus, lomakkeen virheilmoitukset ja kiitossivu ovat suomeksi. Kävijälle se näyttää keskeneräiseltä, ja hakukoneelle se sekoittaa kielen tunnistuksen. Nämä ovat juuri ne osat, jotka tulevat teemasta tai lisäosasta ja jäävät käännöksen ulkopuolelle.

Vanhentuneet kieliversiot ovat hiljainen ongelma. Suomenkielistä sivustoa päivitetään, hinnat muuttuvat, palvelu poistuu, ja englanninkielinen sivu kertoo edelleen vuoden takaista tilannetta. Englanninkielinen asiakas tilaa palvelun, jota ei enää ole. Jos kieliversiota ei aiota ylläpitää, se kannattaa jättää tekemättä.

• Ohjaus sijainnin tai selaimen kielen mukaan ilman valintaa.
• Kieli vaihtuu samassa osoitteessa parametrilla tai evästeellä.
• Hreflang vain pääkielen sivuilla.
• Käännetty sisältö, kääntämättömät valikot, lomakkeet ja virheilmoitukset.
• Kieliversio, jota ei päivitetä pääkielen mukana.
• Kuvien vaihtoehtoiset tekstit ja osoitteet pääkielellä käännössivuilla.

Osoiterakenne: alihakemisto, alidomain vai oma verkkotunnus

Suomalaiselle pienelle ja keskisuurelle yritykselle alihakemisto on lähes aina oikea valinta: yritys.fi/sv/ ja yritys.fi/en/. Kaikki kieliversiot keräävät näkyvyyttä samalle verkkotunnukselle, ylläpito on yhdessä paikassa ja Search Console näyttää kaiken yhdessä näkymässä.

Alidomain, kuten sv.yritys.fi, on hakukoneelle lähempänä erillistä sivustoa. Se on perusteltu silloin, kun kieliversio on oikeasti erillinen kokonaisuus omalla sisällöllään ja omalla ylläpitäjällään. Useimmilla pienillä yrityksillä näin ei ole.

Oma verkkotunnus jokaiselle maalle, kuten yritys.fi ja yritys.se, kannattaa vain, jos yritys toimii oikeasti molemmissa maissa ja haluaa näkyä paikallisena kummassakin. Silloin jokainen tunnus tarvitsee oman sisältönsä, omat yhteystietonsa ja oman Google-yritysprofiilinsa, ja työmäärä kaksinkertaistuu. Se ei ole väärä ratkaisu, mutta se on päätös, joka pitää tehdä tietoisesti.

Mikä tahansa rakenne valitaan, sitä ei vaihdeta kevyesti. Osoitteiden muuttaminen jälkikäteen on oma projektinsa uudelleenohjauksineen, ja jokainen vaihto maksaa näkyvyyttä kuukausiksi.

Riittääkö englanti suomalaiselle yritykselle?

Englanti riittää, jos asiakkaasi hakevat englanniksi, ja se ei riitä, jos he hakevat ruotsiksi. Vastaus ei riipu siitä, mitä kieltä asiakkaat osaavat, vaan siitä, mitä kieltä he käyttävät kirjoittaessaan hakua. Suomenruotsalainen asiakas osaa suomea, mutta hän hakee usein ruotsiksi, ja silloin suomenkielinen sivu ei kilpaile hänestä lainkaan.

Tähän saa vastauksen Search Consolesta. Jos hakusanaraportissa näkyy ruotsinkielisiä hakuja, joilla sivustosi on näkynyt mutta joita on klikattu harvoin, ruotsinkieliselle sisällölle on kysyntää jo nyt. Jos niitä ei ole lainkaan, se voi tarkoittaa kahta asiaa: kysyntää ei ole, tai sivustosi ei näy niillä hauilla, koska sillä ei ole ruotsinkielistä sisältöä. Jälkimmäistä ei voi päätellä raportista, vaan se pitää tarkistaa hakemalla itse.

Toimialan ja alueen merkitys on suuri. Rannikon kaksikielisissä kunnissa ruotsi on usein tärkeämpi kuin englanti. Matkailussa ja majoituksessa englanti on pakollinen ja ruotsi on hyödyllinen. Rakentamisessa ja teollisuudessa englanti riittää usein hyvin, koska kansainväliset asiakkaat hakevat englanniksi riippumatta omasta kielestään.

Yksi ehto koskee kaikkia: kieliversio, jota ei ylläpidetä, on huonompi kuin ei kieliversiota. Jos englanninkielinen sivusto tehdään, jonkun pitää päivittää se aina kun suomenkielinen muuttuu. Jos siihen ei ole tekijää, parempi vaihtoehto on yksi lyhyt englanninkielinen sivu, jossa on yhteystiedot ja palvelut lueteltuna, ja rehellinen maininta, että palvelemme myös englanniksi.

Kielivalitsin, joka toimii sekä ihmiselle että hakukoneelle

Kielivalitsin on tavallinen linkki, joka vie saman sivun toiseen kieliversioon. Se ei ole lippukuvake, se ei ole pudotusvalikko, joka toimii vain JavaScriptillä, eikä se ole painike, joka vaihtaa kieltä samassa osoitteessa.

Liput ovat huono valinta kahdesta syystä. Ruotsin lippu ei kerro suomenruotsalaiselle, että sisältö on hänelle, ja Yhdysvaltain tai Britannian lippu on kummallinen valinta suomalaisen yrityksen englannille. Kielen nimi omalla kielellään, eli Suomi, Svenska, English, on selkeämpi kaikille.

Linkin pitää viedä samalle sivulle toisella kielellä, ei etusivulle. Jos kävijä on ruotsinkielisellä palvelusivulla ja valitsee suomen, hän odottaa suomenkielistä palvelusivua. Etusivulle heittäminen on yksi niistä pienistä asioista, jotka saavat kävijän poistumaan.

Hakukoneelle valitsimen linkit ovat lisäksi tapa löytää kieliversiot. Jos valitsin toteutetaan niin, että linkit eivät ole tavallisia a-elementtejä, hakurobotti ei löydä käännössivuja muuten kuin sivukartan kautta, ja silloinkin ilman yhteyttä alkuperäiseen sivuun.

Sivukartta ja Search Console monikielisellä sivustolla

Kaikki kieliversiot kuuluvat sivukarttaan, ja hreflang-tiedot voidaan antaa myös sivukartan kautta head-osan sijaan. Tämä on hyvä vaihtoehto silloin, kun sivustoa on vaikea muokata sivukohtaisesti, esimerkiksi valmiissa alustassa, jonka koodiin ei pääse.

Search Consolessa monikielinen sivusto näkyy yhtenä, jos kielet ovat alihakemistoissa. Hakusanaraportin voi suodattaa maan ja sivun osoitteen mukaan, ja siitä näkee suoraan, tuovatko käännössivut hakuliikennettä vai eivät. Jos ruotsinkieliset sivut eivät näy raportissa lainkaan kuukauden jälkeen, ne eivät todennäköisesti ole indeksissä, ja syy löytyy yleensä kanonisesta osoitteesta tai noindex-merkinnästä.

Search Consolen käyttöönotto on oma aiheensa, ja artikkelissa Google Search Consolen käyttöönotosta on kerrottu, miten omistajuus tehdään niin, että kaikki kieliversiot tulevat mukaan yhdellä kertaa.

Mitä monikielisyys tekee sivuston ylläpidolle

Jokainen lisäkieli kasvattaa ylläpidon työmäärää. Uusi palvelu lisätään kolmesti, hintamuutos tehdään kolmesti, ja poistettu tuote pitää muistaa poistaa kolmesti. Tämä on se osa, jota tarjouksessa harvoin lasketaan ja joka ratkaisee, ovatko kieliversiot vuoden päästä ajan tasalla.

Sisällönhallinta ratkaisee tämän osittain. Kun sivusto on rakennettu niin, että kieliversiot ovat toisiinsa kytkettyjä ja ylläpitäjä näkee suoraan, mikä käännös puuttuu tai on vanhentunut, päivittäminen on rutiini eikä projekti. Kun kieliversiot ovat kolme erillistä sivustoa, ne ajautuvat erilleen ensimmäisen puolen vuoden aikana.

Sama koskee sitä, mitä käännetään automaattisesti. Valikot, painikkeet, lomakkeiden kentät ja järjestelmän ilmoitukset kannattaa kääntää kerran kunnolla ja tallentaa niin, että ne pysyvät käännettyinä teeman päivityksissä. Useimmat kääntämättömät palaset syntyvät päivityksestä, joka palauttaa oletustekstit.

Tähän liittyy myös se, kuinka monta kieltä kannattaa ottaa. Kolme kieltä, jotka ovat ajan tasalla, tuottaa enemmän kuin kuusi, joista neljä on vanhentunut. NordSurin monikielisessä sivustossa jokaisella kielellä on oma osoitteensa, hreflang kytketään jokaiselle sivulle ja kieliversioita muokataan samasta paneelista, jotta ne pysyvät yhdessä ylläpidossa.

Käytännön tarkistuslista omalle sivustolle

Seuraavat tarkistukset voi tehdä itse tunnissa, ja ne paljastavat useimmat monikielisyyden ongelmat.

• Avaa sivusto selaimen yksityisessä ikkunassa ulkomaisen yhteyden kautta tai pyydä ulkomailla olevaa tuttavaa avaamaan se. Jos kieli vaihtuu itsestään, sivustolla on sijaintiohjaus.
• Katso osoiterivi jokaisella kielellä. Jos osoite on sama, kieliversiot eivät ole hakukoneelle erillisiä sivuja.
• Avaa lähdekoodi ja etsi hreflang. Vertaa listoja kieliversioiden välillä. Niiden pitää olla identtiset.
• Etsi lähdekoodista canonical. Sen pitää osoittaa sivuun itseensä jokaisella kielellä.
• Täytä yhteydenottolomake ruotsiksi tai englanniksi väärin. Katso, millä kielellä virheilmoitus tulee.
• Hae Googlesta kymmenen tärkeintä palveluasi ruotsiksi ja englanniksi. Katso, näytkö ja millä sivulla.
• Vertaa suomenkielisen ja käännetyn sivun päivämäärää ja sisältöä. Jos hinnat tai palvelut eroavat, käännös on vanhentunut.

Jos listalta löytyy kolme tai useampi ongelma, kannattaa korjata ne yhtenä työnä eikä yksi kerrallaan, koska ne liittyvät toisiinsa ja korjaus yhteen paljastaa usein seuraavan.

Milloin monikielisyys kannattaa jättää tekemättä

Monikielisyys ei kannata, jos asiakkaat ovat käytännössä kaikki suomenkielisiä, jos yrityksessä ei ole ketään, joka voi palvella toisella kielellä, tai jos kieliversion ylläpitoon ei ole tekijää. Kaikissa kolmessa tapauksessa käännetty sivusto lupaa jotain, mitä yritys ei pysty toimittamaan.

Esimerkki: pieni tilitoimisto Kuopiossa tekee sivustonsa englanniksi, koska se tuntuu ammattimaiselta. Englanninkielinen asiakas ottaa yhteyttä, ja käy ilmi, ettei kukaan toimistossa hoida kirjanpitoa englanniksi eikä tunne englanninkielisiä raportointivaatimuksia. Asiakas menetetään, ja aikaa on kulunut molemmilta. Yksi lause suomenkielisellä sivulla, jossa kerrotaan, että palvelu on suomeksi, olisi säästänyt kaiken.

Toinen vaihtoehto täydelle käännökselle on yksi laskeutumissivu vieraalla kielellä. Se kertoo, mitä yritys tekee, kenelle, missä ja miten yhteyttä otetaan. Se on rehellinen, se on ylläpidettävissä ja se löytyy hausta yrityksen nimellä. Kun kysyntää on todistetusti enemmän, sivuja voi lisätä.

Yhteenveto

Google näyttää oikean kieliversion vain, jos sivusto kertoo sen: jokaisella kielellä oma osoite, hreflang molempiin suuntiin jokaisella sivulla, kanoninen osoite sivuun itseensä, ja kielen vaihto linkillä eikä ohjaamalla. Tämä on tekninen osa, ja se on tarkistettavissa lähdekoodista tunnissa.

Sisällöllinen osa on se, joka tuo asiakkaita. Tärkeimmät sivut kirjoitetaan kohdekielen hakijalle sen kielen hakusanoilla, ja loput jätetään joko konekäännökselle tai kokonaan kääntämättä. Kieliversio, jota ei ylläpidetä, viedään pois ennen kuin se ehtii valehdella asiakkaalle.

Englanti riittää, jos asiakkaat hakevat englanniksi. Ruotsi tarvitaan, jos he hakevat ruotsiksi. Sen näkee Search Consolesta ja hakemalla itse, ei arvaamalla.