Kannattaako työpaikkailmoitus julkaista omilla sivuilla?

Työpaikkailmoitus kannattaa julkaista omilla sivuilla, vaikka se julkaistaisiin myös työpaikkasivustoilla. Työpaikkasivusto tuo näkyvyyttä hakuajan, mutta oma sivu on paikka, jossa voit kertoa työstä kaiken olennaisen, ohjata hakemukset yhteen paikkaan ja näyttää, millainen työpaikka olette.

Moni hakija katsoo yrityksen sivut ennen kuin hakee. Jos sieltä ei löydy mitään rekrytoinnista tai ilmoitus on vuoden takaa, sekin kertoo jotain. Jos taas sivulla on selkeä ilmoitus, kuvia työpaikasta ja nimi ihmiselle, jolta voi kysyä, kynnys hakea madaltuu.

Oma sivu toimii myös pienellä budjetilla. Samaa osoitetta voi jakaa sosiaalisessa mediassa, henkilökunnan kautta ja ilmaisilla työpaikkapalstoilla, ja kaikki hakemukset tulevat samaan paikkaan.

Oma sivu ja työpaikkasivustot tukevat toisiaan

Käytännössä toimiva malli on yksinkertainen. Koko ilmoitus ja hakulomake ovat omilla sivuilla, ja työpaikkasivustoilla sekä sosiaalisessa mediassa julkaistaan tiivistelmä, joka ohjaa sinne. Silloin ilmoitusta päivitetään yhdessä paikassa, ja jos tehtävästä pitää korjata jotain, korjaus näkyy kaikille.

Työpaikkasivustoilla on omat hakulomakkeensa, ja joillakin aloilla hakijat odottavat voivansa hakea niiden kautta. Silloin kannattaa varmistaa, etteivät hakemukset hajoa kolmeen eri paikkaan, joista yksi unohtuu.

Oma sivu jää myös talteen, kun hakuaika päättyy. Suljetun ilmoituksen tilalle voi jättää tiedon siitä, että paikka on täytetty, ja ohjeen avoimen hakemuksen jättämiseen, jos sellaisia otetaan vastaan.

Mitä hyvässä työpaikkailmoituksessa kerrotaan?

Hyvässä työpaikkailmoituksessa kerrotaan, mitä työ arjessa on, missä ja milloin sitä tehdään, mitä siitä maksetaan ja miten haetaan. Hakija etsii ilmoituksesta samaa kuin asiakas palvelusivulta: vastausta siihen, sopiiko tämä minulle.

  • Tehtävänimike, jolla ihmiset tällaista työtä hakevat, eikä talon sisäinen nimitys.
  • Työn sisältö tavallisena päivänä.
  • Työaika ja työsuhteen muoto: kokoaikainen vai osa-aikainen, vakituinen vai määräaikainen, vuorotyö vai päivätyö.
  • Sijainti ja mahdollisuus etätyöhön.
  • Palkka tai palkkahaarukka. Hakijat vertaavat ilmoituksia, ja ilmoitus ilman palkkatietoa jää vertailussa helposti toiseksi.
  • Vaatimukset ja toiveet erikseen, jotta sopiva hakija ei karsi itseään turhaan.
  • Hakuaika, hakutapa ja prosessi: milloin haastattelut ovat ja milloin valinta tehdään.
  • Yhteyshenkilö, jolle voi soittaa tai kirjoittaa.

Jos lista tuntuu pitkältä, muista, että jokainen puuttuva kohta on kysymys, jonka hakija joutuu esittämään. Moni jättää sen esittämättä ja hakee muualle.

Kirjoita työstä, älä yrityskuvasta

Monessa ilmoituksessa puolet tekstistä kertoo yrityksestä ja loput toistavat sanoja, jotka sopivat mihin tahansa työpaikkaan: dynaaminen tiimi, kilpailukykyinen palkka ja hyvä työilmapiiri. Hakija ohittaa ne, koska ne eivät kerro mitään.

Kirjoita sen sijaan konkreettisesti. Sanojen ”monipuoliset työtehtävät” tilalle sopii esimerkiksi: aamupäivisin asennat ilmalämpöpumppuja omakotitaloihin Tampereen seudulla, iltapäivisin teet huoltokäyntejä, ja toimistolla käyt kerran viikossa. Hakija näkee työn ja voi päättää, haluaako sen.

Kerro myös, mikä työssä on vaikeaa. Kylmät työmaat, kiireiset sesongit tai viikonloppuvuorot tulevat hakijalle vastaan joka tapauksessa. Kun ne kerrotaan ilmoituksessa, hakemuksia voi tulla vähemmän, mutta ne tulevat oikeilta ihmisiltä. Samat periaatteet toimivat meistä-sivulla, jonka hakija usein avaa ilmoituksen jälkeen.

Rekrytointisivun rakenne

Rekrytointisivu toimii parhaiten kahdessa tasossa. Ylemmällä sivulla kerrotaan lyhyesti, millainen työpaikka yritys on, ja listataan avoimet paikat. Jokaisella avoimella paikalla on oma sivunsa, jossa on koko ilmoitus ja hakulomake.

Oma sivu jokaiselle paikalle ei ole vain siisteyttä. Sitä voi jakaa suoraan, se voi löytyä haulla tehtävänimikkeellä ja paikkakunnalla, ja Googlen ohjeiden mukaan työpaikkailmoituksen rakenteinen merkintä kuuluu juuri yksittäisen ilmoituksen sivulle eikä listaussivulle.

Kun avoimia paikkoja ei ole, sivua ei poisteta. Siihen kirjoitetaan, ettei avoimia paikkoja juuri nyt ole, ja kerrotaan, otetaanko avoimia hakemuksia vastaan ja miten. Rehellinen tilannetieto on parempi kuin sivu, joka yhä mainostaa täytettyä paikkaa.

Miten ilmoitus saadaan Googlen työpaikkahakuun?

Googlen työpaikkahakuun ilmoitus viedään lisäämällä ilmoitussivulle JobPosting-tyyppinen rakenteinen merkintä, jonka avulla Google voi näyttää työpaikan omassa, suodatettavassa hakunäkymässään. Suomessa tästä näkymästä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole hyötyä: Googlen ohjeen saatavuusluettelossa, jota on päivitetty syyskuussa 2026, luetellaan ne Euroopan maat, joissa näkymä on käytössä, eikä Suomi ole niiden joukossa.

Käytännössä suomalaisen yrityksen ilmoitus näkyy siis Googlessa tavallisena hakutuloksena eikä erillisessä työpaikkanäkymässä. Merkinnästä ei ole haittaa, ja jos palvelu joskus avautuu Suomessa, oikein merkitty ilmoitus on valmiina. Rekrytoinnin onnistumista ei silti kannata laskea sen varaan.

Tilanne voi muuttua, joten tarkista saatavuus ajantasaisesta Googlen työpaikkailmoitusten ohjeesta ennen kuin teet päätöksiä sen perusteella.

JobPosting-merkintä: mitä siihen tarvitaan

Jos merkintä tehdään, Googlen ohje vaatii siihen viisi tietoa: ilmoituksen julkaisupäivän, tehtävän kuvauksen, työnantajan, työpaikan sijainnin maatietoineen ja tehtävänimikkeen. Suositeltuja lisätietoja ovat muun muassa palkka, työsuhteen tyyppi, hakuajan päättymishetki ja etätyötä koskevat tiedot.

Ohjeessa on muutama sääntö, jotka on helppo rikkoa. Merkintä tehdään yksittäisen ilmoituksen sivulle eikä listaussivulle, ja samojen tietojen pitää näkyä samalla sivulla myös lukijalle. Kun paikka on täytetty, ilmoitus poistetaan käytöstä joko asettamalla hakuajan päättymispäivä menneisyyteen, poistamalla sivu tai poistamalla merkintä.

Google suosittelee työpaikkailmoitusten osoitteille sivukartan sijaan Indexing API -rajapintaa, koska sen avulla Google käy sivulla nopeammin. Pienelle yritykselle, joka julkaisee muutaman ilmoituksen vuodessa, tavallinen sivukartta ja sivun lähettäminen tarkistettavaksi Search Consolessa riittävät yleensä. Rakenteisen datan perusteet on selitetty artikkelissa strukturoitu data selkokielellä.

Näin ilmoitus löytyy tavallisesta hausta

Koska Suomessa ilmoitus kilpailee tavallisissa hakutuloksissa, perusasiat ratkaisevat. Laita sivun otsikkoon tehtävänimike ja paikkakunta, esimerkiksi Ilmalämpöpumppuasentaja, Tampere, ja kirjoita ilmoitus sivulle tekstinä eikä kuvana tai PDF-tiedostona.

Linkitä avoimet paikat etusivulta tai vähintään sivuston alaosasta, jotta sekä kävijä että hakukone löytävät ne. Hakija, joka tulee etusivulle katsomaan, palkkaatteko, ei jaksa etsiä rekrytointisivua valikon kolmannelta tasolta.

Tarkista julkaisun jälkeen Search Consolesta, että sivu on indeksoitu. Jos ei ole, syy selviää yleensä Search Consolen ilmoituksista, joita käydään läpi artikkelissa sivu ei ole indeksoitu. Hakuaika on usein vain muutaman viikon mittainen, joten viikon viive indeksoinnissa on siitä iso osa.

Mitä hakulomakkeessa saa kysyä?

Hakulomakkeessa saa kysyä vain tietoja, jotka ovat välittömästi tarpeellisia työsuhteen kannalta. Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan rekrytoinnissa tällaisia ovat lähinnä tiedot, jotka osoittavat hakijan pätevyyden ja sopivuuden kyseiseen tehtävään. Sääntö on työelämän tietosuojalaissa, ja sitä kutsutaan tarpeellisuusvaatimukseksi.

Tavallisesti tarpeellisia ovat esimerkiksi yhteystiedot, koulutus ja työkokemus, tehtävässä vaadittavat kortit ja luvat, kielitaito sekä se, milloin hakija voi aloittaa. Jos työ vaatii ajokorttia, sitä saa kysyä. Jos työ ei vaadi sitä, kysymys on turha.

Arvioi jokainen kenttä kysymällä, tarvitaanko tietoa juuri tämän tehtävän hoitamiseen. Tarpeellisuus arvioidaan tapauskohtaisesti haettavan tehtävän perusteella, joten sama kysymys voi olla perusteltu yhdessä ilmoituksessa ja turha toisessa.

Kysymykset, jotka jätetään pois

Hakulomakkeesta jätetään pois kysymykset, jotka eivät liity tehtävän hoitamiseen, ja erityisen tarkkana ollaan arkaluonteisten tietojen kanssa. Tietosuojavaltuutetun toimiston työelämän tietosuojan käsikirjassa mainitaan esimerkkeinä siviilisääty, perhesuhteet, lapset, asevelvollisuus, seurakunta tai uskontokunta, terveydentila, harrastukset, luottamustoimet ja poliittinen järjestäytyminen, joiden tarpeellisuus pitää aina arvioida erikseen.

Terveydestä kysymistä on rajattu tiukasti. Käsikirjan mukaan työnhakulomakkeella ei tulisi kysyä yksityiskohtaisia terveystietoja, vaan kysymys rajataan siihen, onko terveydentilassa jotain, mikä rajoittaa haetun työn tekemistä, ja hakijalle kerrotaan, että vastaaminen on vapaaehtoista. Asevelvollisuutta tai terveydentilaa koskevien tietojen kysyminen rutiininomaisesti kaikilta hakijoilta ei tietosuojavaltuutetun kannan mukaan täytä lain vaatimuksia.

Pienen yrityksen lomakepohja voi olla peräisin vanhasta paperilomakkeesta, jonka kysymyksiä kukaan ei ole miettinyt vuosiin. Käy se läpi kenttä kentältä ennen kuin julkaiset sen verkossa.

Hakijan googlettaminen, sosiaalinen media ja suosittelijat

Hakijan tiedot kerätään ensisijaisesti hakijalta itseltään. Jos tietoja kerätään muualta, hakijalta on tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan lähtökohtaisesti pyydettävä siihen suostumus. Poikkeukset koskevat esimerkiksi tilanteita, joissa viranomainen luovuttaa tietoja lakisääteisen tehtävän vuoksi.

Sama koskee suosittelijoita. Entiseltä työnantajalta saa kysyä hakijan työsuorituksesta, kun tieto on tarpeellinen, sitä ei saada hakijalta itseltään ja hakija on antanut luvan kysyä. Käytännössä luvan voi pyytää jo lomakkeessa samalla, kun kysyt suosittelijoiden yhteystiedot.

Hakijan nimen hakeminen hakukoneesta ei ole harmitonta uteliaisuutta. Tietosuojavaltuutetun kannan mukaan esimerkiksi terveydentilaa koskevien tietojen kerääminen internetistä ei täytä työelämän tietosuojalain vaatimuksia. Jos muualta kuin hakijalta saatua tietoa käytetään päätöksenteossa, hakijalle on kerrottava saaduista tiedoista ennen kuin niitä käytetään.

Miten hakijoiden tiedot käsitellään tietosuojan mukaan?

Hakijoiden tiedot käsitellään niin, että hakija tietää etukäteen, mitä tietoja kerätään ja mihin, tiedot ovat vain rekrytointiin osallistuvien nähtävillä ja ne poistetaan, kun niitä ei enää tarvita. Kerro nämä rekrytoinnin tietosuojaselosteessa ja linkitä seloste hakulomakkeen viereen.

Käytännön vuotokohdat ovat arkisia. Ansioluettelo kulkee sähköpostin liitteenä kolmelle ihmiselle, tulostettu hakemus unohtuu kahvihuoneen pöydälle tai hakemukset jäävät vuosiksi yhteisen postilaatikon kansioon. Sovi siksi yksi paikka, jossa hakemukset säilytetään, ja rajaa pääsy sinne.

Hakulomakkeen pitää toimia suojatulla yhteydellä, kuten tietosuojavaltuutetun toimiston käsikirjassakin muistutetaan. Selosteen kirjoittamiseen saa apua artikkelista tietosuojaseloste verkkosivuille, ja rekrytointia koskevia kysymyksiä ja vastauksia on tietosuojavaltuutetun toimiston työelämän usein kysytyissä kysymyksissä.

Kuinka kauan hakemuksia saa säilyttää?

Hakemuksia saa säilyttää vain niin kauan kuin niitä tarvitaan, ja säilytysaika pitää pystyä perustelemaan. Tietosuoja-asetus ei määrää hakemuksille tarkkaa aikaa, joten työnantaja päättää sen itse ja kirjaa sen tietosuojaselosteeseen.

Perustelussa huomioidaan muiden lakien määräajat. Tietosuojavaltuutetun toimiston työelämän tietosuojan käsikirjassa, joka on päivitetty vuonna 2020, muistutetaan, että yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain vastaista syrjintää koskevien kanteiden määräaika on vuosi, ja suositellaan ottamaan kanneajat huomioon hakemusten säilytysajasta päätettäessä. Valitsematta jääneen hakijan syrjintäepäily on juuri se tilanne, jossa hakemuksia ja valinnan perusteita voidaan vielä tarvita.

Kun säilytysaika päättyy, hakemukset poistetaan kaikista paikoista: lomakejärjestelmästä, sähköpostista ja tulosteista. Jos haluat säilyttää hyvän hakijan tiedot tulevia paikkoja varten, kerro siitä hakijalle ja kysy hänen lupansa. Silloin hän myös tietää, että hänestä saatetaan vielä kuulla.

Lomake, sähköposti vai rekrytointijärjestelmä

Pienessä yrityksessä hakemukset tulevat usein sähköpostiin, koska se on helpointa. Samalla hakemukset leviävät postilaatikoihin, joista niitä ei koskaan poisteta, ja liitteet kulkevat eteenpäin välitettyinä.

Yksinkertainen hakulomake omalla sivulla ratkaisee suuren osan tästä. Lomake kysyy vain tarpeelliset tiedot, ottaa vastaan ansioluettelon liitteenä, lähettää hakijalle vahvistuksen ja tallentaa hakemuksen yhteen paikkaan, josta se myös poistetaan. Lomakkeeseen pätevät samat periaatteet kuin toimivaan yhteydenottolomakkeeseen: jokainen turha kenttä karsii hakijoita.

Rekrytointijärjestelmä kannattaa, kun rekrytointeja on useita vuodessa tai hakijoita kymmeniä paikkaa kohden. Silloin arviointi, viestintä hakijoille ja tietojen poistaminen kannattaa hoitaa järjestelmässä, joka on tehty juuri siihen. Muista joka tapauksessa vastata jokaiselle hakijalle, myös niille, joita ei valittu.

Yhteenveto

Työpaikkailmoitus kannattaa julkaista omilla sivuilla, vaikka se jaettaisiin myös työpaikkasivustoille. Oma sivu kertoo työstä konkreettisesti, kokoaa hakemukset yhteen paikkaan ja jää talteen hakuajan jälkeen.

Googlen työpaikkahaun erillinen näkymä ei Googlen dokumentaation mukaan ole Suomessa käytettävissä, joten ilmoitus kilpailee tavallisissa hakutuloksissa. JobPosting-merkinnästä ei ole haittaa, mutta tehtävänimike ja paikkakunta otsikossa sekä teksti sivulla ratkaisevat enemmän.

Hakulomakkeessa kysytään vain tehtävän kannalta tarpeellisia tietoja, tiedot kerätään hakijalta itseltään ja säilytysaika päätetään etukäteen ja perustellaan. Kun nämä ovat kunnossa, rekrytointisivu on hakijalle helppo ja työnantajalle turvallinen.