Mitä arkkitehtitoimiston verkkosivuilla pitää olla?

Arkkitehtitoimiston verkkosivuilla pitää olla portfolio, josta näkee ratkaisut eikä vain kauniita kuvia, selitys suunnitteluprosessista ja palkkion muodostumisesta, esittely ihmisistä ja yhteydenottotapa, joka auttaa asiakasta kertomaan hankkeestaan. Lisäksi sivujen pitää vastata kysymyksiin, joita asiakas ei vielä osaa esittää.

Arkkitehdin sivuilla käy kaksi hyvin erilaista kävijää. Yksityinen rakentaja tekee taloa ehkä ensimmäistä kertaa elämässään. Yritys tai julkinen tilaaja on ostanut suunnittelua ennenkin. Ensimmäinen tarvitsee opastusta, toinen todisteita.

Sivut rakennetaan helposti kolmannelle yleisölle, muille arkkitehdeille. Kuvat ovat upeita ja tekstit käsitteellisiä, mutta omakotitalon rakentaja ei löydä niistä vastausta siihen, mitä hänen pitäisi tehdä seuraavaksi.

Kysymykset, joita asiakas ei osaa kysyä

Yksityinen asiakas ei välttämättä tiedä, että arkkitehdista on hyötyä jo ennen tontin ostoa, kun arvioidaan, mitä tontille voi ja kannattaa rakentaa. Silloin yhteys otetaan helposti vasta, kun tärkeimmät päätökset on jo tehty ilman suunnittelijaa.

Hän ei myöskään tiedä, mitä hänen pitäisi kysyä. Mitä palkkioon kuuluu ja mitä ei? Tarvitaanko muita suunnittelijoita, kuten rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelijaa? Kuka hoitaa lupa-asiat? Montako luonnoskierrosta on? Käykö arkkitehti työmaalla rakentamisen aikana?

Sivu, joka listaa nämä kysymykset ja vastaa niihin, on arvokkaampi kuin mikään esittelyteksti. Se säästää ensimmäisestä tapaamisesta tunnin, ja se näyttää asiakkaalle, että toimisto ajattelee asioita hänen näkökulmastaan.

Samat kysymykset ovat hakusanoja. Rakentaja kirjoittaa hakuun, mitä arkkitehti maksaa tai tarvitaanko omakotitaloon arkkitehtia, ja toimisto, jonka sivuilla on rehellinen vastaus, on hänen ensimmäinen kosketuksensa alaan.

Miten portfolio esitetään niin, että se myy?

Portfolio myy, kun jokainen kohde esitetään ratkaistuna ongelmana eikä pelkkänä kuvasarjana. Asiakas ei osta kaunista taloa, jonka joku muu on jo rakentanut. Hän ostaa toimiston kyvyn ratkaista oman tonttinsa, budjettinsa ja perheensä yhtälön.

Siksi jokaisesta kohteesta kerrotaan lähtötilanne: millainen tontti oli, mitä kaava salli, millainen budjetti oli ja mitä asukkaat toivoivat. Sen jälkeen kerrotaan, mitä ratkaistiin ja miksi. Jyrkkä rinnetontti, kapea kaupunkitontti tai tiukka budjetti ovat juuri niitä tilanteita, joissa lukija tunnistaa itsensä.

Hyvä portfolio on myös rajattu. Kaksikymmentä kohdetta ilman tekstiä kertoo vähemmän kuin kuusi hyvin kerrottua. Valitse kohteet, jotka edustavat työtä, jota haluat tehdä lisää, ja siirrä muut arkistoon.

Projektisivun rakenne

Jokaisella kohteella kannattaa olla oma sivu, jossa on sama rakenne. Alussa on yksi hyvä kuva ja lause, joka kertoo kohteen idean. Sen jälkeen tulevat perustiedot: kohteen tyyppi, likimääräinen koko, paikkakunta tai alue, valmistumisvuosi ja toimiston rooli hankkeessa.

Rooli on tärkeämpi kuin moni ajattelee. Oliko toimisto pääsuunnittelija, tehtiinkö vain luonnokset vai oltiinko mukana koko rakentamisen ajan? Yritysasiakas etsii juuri tätä tietoa, ja yksityinen asiakas oppii siitä, mitä kaikkea arkkitehti voi tehdä.

Tarinan jälkeen tulevat kuvat, ja kuvien jälkeen yhteistyökumppanit ja kuvaajan nimi. Jos asiakas on antanut luvan, lyhyt lainaus häneltä on sivun vahvin kohta, varsinkin jos se kertoo yhteistyöstä eikä vain lopputuloksesta.

Projektisivu on myös hakukoneelle hyvä sivu. Kun tekstissä lukee kohteen tyyppi ja seutu, esimerkiksi hirsinen vapaa-ajan asunto järven rannalla, sivu vastaa hakuihin, joihin pelkkä kuvagalleria ei vastaa koskaan.

Kohteet sen mukaan, mitä haluat tehdä lisää

Portfolion järjestys kertoo, millainen toimisto olet. Jos haluat suunnitella lisää korjausrakentamista, korjauskohteet eivät saa olla listan hännillä uudiskohteiden jälkeen.

Luokittele kohteet tyypin mukaan: omakotitalot, vapaa-ajan asunnot, korjaus- ja muutostyöt, liike- ja toimitilat sekä julkiset rakennukset. Lukija valitsee oman ryhmänsä ja näkee sen, mikä häntä kiinnostaa.

Kilpailuehdotukset ja rakentamattomat suunnitelmat voivat kuulua portfolioon, mutta ne merkitään selvästi. Sama koskee visualisointeja. Asiakas, joka huomaa jälkikäteen, että kuva olikin mallinnus eikä valmis talo, alkaa epäillä muutakin.

Miten suunnitteluprosessi ja palkkio kerrotaan?

Suunnitteluprosessi ja palkkio kerrotaan vaiheina: mitä kussakin vaiheessa tehdään, mitä asiakas saa, mitä hänen pitää päättää ja miten vaihe hinnoitellaan. Kun vaiheet on kuvattu, asiakas ymmärtää, mistä hän maksaa, ja voi verrata tarjouksia järkevästi.

Tavallinen jako on luonnosvaihe, jossa haetaan ratkaisua ja tehdään valinnat, lupavaihe, jossa laaditaan luvan hakemiseen tarvittavat piirustukset, toteutussuunnittelu, jossa tehdään rakentamisessa tarvittavat piirustukset, ja rakentamisen aikainen vaihe, jossa vastataan työmaan kysymyksiin. Kerro, mitkä vaiheet teette ja mitkä asiakas voi valita erikseen.

Palkkio määräytyy tavallisesti tuntiveloituksena, kiinteänä hintana vaiheittain tai hankkeen laajuuteen sidottuna. Jokaisella mallilla on hyvät ja huonot puolensa, ja sivuilla kannattaa kertoa, mitä mallia käytätte ja miksi. Tuntiveloitus on reilu, kun lähtötiedot ovat epäselvät, kiinteä hinta taas silloin, kun tehtävä on hyvin rajattu.

Tarkkaa lukua ei tarvitse kertoa, mutta oma haarukka tai esimerkki auttaa. Kun asiakas näkee, mistä summasta tavallisen hankkeen suunnittelussa on kyse, hän osaa varata budjettiinsa oikean summan eikä jätä arkkitehtia pois siksi, että luulee suunnittelun olevan tavoittamattoman kallista.

Mikä palkkiota nostaa ja mitä siihen ei kuulu

Kerro myös, mikä palkkiota nostaa, koska juuri sitä asiakas pelkää. Syitä ovat esimerkiksi muutokset hyväksytyn luonnoksen jälkeen, vaikea tontti, ratkaisu, joka vaatii poikkeamisen kaavasta tai määräyksistä, ja hankkeen laajeneminen kesken suunnittelun.

Kerro samalla, mitä palkkioon ei kuulu. Rakennesuunnittelu, LVI- ja sähkösuunnittelu, energiaselvitys ja viranomaismaksut ovat usein erillisiä kuluja, ja asiakas, joka ei tiedä sitä, laskee budjettinsa väärin. Arkkitehdin sivut ovat hyvä paikka kertoa koko suunnittelun kuva, vaikka toimisto tekisi siitä vain osan.

Muutoskierrokset kannattaa kertoa etukäteen. Kun sivuilla lukee, montako luonnoskierrosta palkkioon kuuluu ja miten lisäkierrokset laskutetaan, sopimusneuvottelu on helppo eikä kumpikaan osapuoli yllätä toista.

Ensimmäinen tapaaminen ja mitä siihen tuodaan

Kerro, mitä ensimmäisessä tapaamisessa tapahtuu, kauanko se kestää ja maksaako se jotain. Epävarmuus siitä, sitoutuuko jo ensimmäisellä puhelulla johonkin, estää yhteydenoton helposti.

Kerro myös, mitä tapaamiseen kannattaa tuoda: tontin tiedot, kaavamääräykset, jos ne ovat tiedossa, arvio budjetista, kuvia taloista, joista pitää ja joista ei pidä, sekä lista perheen tarpeista. Asiakas, joka valmistautuu, saa tapaamisesta enemmän, ja arkkitehti pystyy antamaan realistisemman arvion.

Yhteydenottolomake voi kysyä samat asiat lyhyesti. Hankkeen tyyppi, sijainti, aikataulu ja budjettiluokka riittävät, ja lisäksi vapaa kenttä toiveille. Jos lomakkeeseen voi liittää asemapiirroksen tai valokuvia tontista, keskustelu alkaa oikeasta kohdasta.

Miten yksityisasiakasta ja yritysasiakasta puhutellaan?

Yksityisasiakasta puhutellaan oppaana ja yritysasiakasta kumppanina, ja parhaiten se onnistuu tekemällä kummallekin oma polku. Yksityinen asiakas tarvitsee selityksiä, esimerkkejä ja rauhoittelua. Yritysasiakas tarvitsee todisteita, lukuja ja nimiä.

Yksityiselle kirjoitetaan tavallisella kielellä. Hän haluaa tietää, millaista yhteistyö arkkitehdin kanssa on, pysyykö budjetti ja kuunteleeko toimisto hänen toiveitaan. Kertomus perheestä, jonka talo sovitettiin kapealle tontille niin, että jokaisesta huoneesta näkyy järvi, vakuuttaa enemmän kuin arkkitehtuurin teoria.

Yritykselle ja julkiselle tilaajalle kirjoitetaan tiiviisti ja tarkasti. Hän haluaa tietää, millaisia hankkeita olette tehneet, missä roolissa, missä aikataulussa ja kenen kanssa. Suunnittelijoiden pätevyydet ja vastuuhenkilöiden tiedot kuuluvat hänen polulleen.

Sävy voi vaihdella polkujen välillä, mutta toimiston ääni pysyy samana. Kyse ei ole kahdesta eri sivustosta vaan kahdesta sisäänkäynnistä samaan taloon.

Yritysasiakas vertaa referenssejä

Yritys tai julkinen tilaaja vertailee toimistoja usein referenssien perusteella, ja referenssi, josta puuttuu tietoja, ei kelpaa vertailuun. Laajuus, valmistumisvuosi, tilaaja, toimiston rooli ja vastuuhenkilö ovat tietoja, joita kysytään.

Kun nämä ovat valmiiksi sivuilla, tarjousta tehdessä ei tarvitse etsiä tietoja vanhoista kansioista. Sama referenssisivu palvelee sekä ostajaa että toimiston omaa tarjoustyötä.

Kun keräät referenssejä ja asiakastarinoita, arkkitehdille tärkein neuvo on pyytää lupa kohteen esittämiseen jo sopimusvaiheessa eikä vasta, kun rakennus on valmis ja yhteistyö päättynyt.

Millaiset kuvat toimivat?

Parhaiten toimivat ammattimaisesti kuvatut valokuvat valmiista kohteista oikeassa valossa ja käytössä sekä prosessia näyttävät kuvat luonnoksista ja pienoismalleista. Valmis talo näyttää, mitä toimisto osaa. Prosessi näyttää, miten toimiston kanssa työskennellään.

Arkkitehtuurikuvassa ihminen on usein hyödyllinen, koska hän antaa mittakaavan ja kertoo, että tilassa eletään. Täysin tyhjät huoneet ovat kauniita, mutta yksityinen asiakas etsii kotia, ei näyttelyä.

Korjauskohteissa ennen ja jälkeen otetut kuvat ovat vahvimpia. Ne kertovat ratkaisun ilman sanoja, ja ne vakuuttavat erityisesti asiakasta, joka seisoo itse vanhan talon keskellä miettimässä, kannattaako siihen ryhtyä.

Kuvien tyyli kannattaa pitää yhtenäisenä: sama rajaus, sama värimaailma ja sama kuvankäsittely koko portfoliossa. Sekalainen kuvamateriaali saa hyvätkin kohteet näyttämään satunnaisilta. Valokuvaajan verkkosivuista saa hyviä ajatuksia myös siihen, miten kuvat järjestetään ja pidetään kevyinä.

Kuvien oikeudet: kuvaaja, asiakas ja asukkaat

Tekijänoikeuslain mukaan oikeudet valokuvaan syntyvät kuvaajalle, joten toimisto tarvitsee kuvaajalta käyttöoikeuden, ellei oikeuksista ole sovittu toisin. Sovi kirjallisesti, missä kuvia saa käyttää: omilla sivuilla, somessa, kilpailuissa, painotuotteissa ja lehtijutuissa. Sovi myös, saako kuvia antaa rakennuttajalle, urakoitsijalle tai materiaalitoimittajalle.

Kuvaajan nimi mainitaan kuvien yhteydessä, ja se kuuluu hyvään tapaan. Nimi projektisivun lopussa riittää, kunhan se näkyy. Yleiset säännöt siitä, mitä kuvien tekijänoikeudet verkkosivuilla tarkoittavat, pätevät arkkitehdin sivuillakin.

Toinen osapuoli on asiakas, jonka koti kuvataan. Kodin sisäkuvat ovat yksityiselämää, ja niiden julkaisemiseen tarvitaan asukkaan lupa. Lupa kannattaa kirjata jo suunnittelusopimukseen ja sopia samalla, mitä kuvista jätetään pois.

Käytännössä pois jätetään katuosoite, tunnistettavat yksityiskohdat, jos asukas niin toivoo, ja kaikki, mikä kertoo arvoesineistä, perheenjäsenistä tai kodin turvajärjestelyistä. Paikkakunta ja kohteen tyyppi riittävät portfolion tarinaan.

Ihmiset toimiston takana

Arkkitehtuurissa asiakas ostaa ajattelua, ja ajattelu kuuluu ihmisille. Esittele suunnittelijat kuvalla, nimellä ja lyhyellä kuvauksella siitä, millaisia hankkeita kukin on tehnyt ja mikä häntä työssä kiinnostaa.

Toimiston filosofia kannattaa kertoa konkreettisesti. Yleisiä lauseita ihmisläheisestä arkkitehtuurista näkee paljon. Lause siitä, että suunnittelu alkaa aina käynnillä tontilla eri vuorokaudenaikoina, kertoo samasta asiasta tavalla, jonka asiakas ymmärtää.

Pienelle toimistolle henkilökohtaisuus on vahvuus. Asiakas tietää, että sama ihminen, jonka kanssa hän ensimmäisenä puhui, piirtää hänen talonsa.

Artikkelit rakentajan kysymyksiin

Arkkitehtitoimisto voi saada hakukoneesta asiakkaita, jotka eivät vielä etsi arkkitehtia. He etsivät vastauksia: mitä tontin ostajan pitää tarkistaa, miten saunan paikka valitaan, mitä kaavamääräys tarkoittaa tai kannattaako vanhaa taloa laajentaa.

Hyvin kirjoitettu vastaus tällaiseen kysymykseen tuo lukijan toimiston sivuille kuukausia tai vuosia ennen kuin hän tarvitsee suunnittelijaa. Kun se hetki tulee, hän muistaa, kenen sivuilla asiat selitettiin ymmärrettävästi.

Tämä sopii arkkitehdille hyvin, koska selittäminen on osa ammattia. Yksi huolellinen artikkeli kuukaudessa riittää, kun se vastaa kysymykseen, jota oikeasti kysytään.

Näyttävä, mutta nopea

Arkkitehtitoimiston sivujen pitää näyttää hyvältä, koska ulkoasu on osa näyttöä ammattitaidosta. Näyttävyys ei silti saa tarkoittaa hitautta. Isot kuvat, joita ei ole pakattu, tekevät sivusta raskaan, ja puhelimella lukeva asiakas lähtee ennen kuin ensimmäinen kuva latautuu.

Kun verkkosivujen kuvat mitoitetaan näytön mukaan, pakataan ja ladataan vasta, kun niitä tarvitaan, isokin portfolio avautuu nopeasti.

Näyttävä verkkosivusto on arkkitehdille luonteva valinta, kunhan näyttävyys palvelee kuvia eikä kilpaile niiden kanssa. Hillitty ulkoasu, selkeä typografia ja paljon tilaa kuville toimivat paremmin kuin tehosteet, jotka vievät huomion kohteista.

Löytyminen: hankkeen tyyppi ja paikkakunta

Arkkitehtia haetaan paikkakunnan nimellä ja hankkeen tyypillä, kuten omakotitalon suunnittelu, vapaa-ajan asunnon suunnittelu tai korjaussuunnittelu. Jokaiselle tärkeälle hanketyypille kannattaa tehdä oma sivu, jossa kerrotaan toimiston lähestymistapa ja näytetään siihen liittyvät kohteet.

Google-yritysprofiili ja paikkakunnan nimi sivujen tekstissä auttavat paikallisissa hauissa. Vapaa-ajan asuntoja suunnitteleva toimisto voi palvella laajaa aluetta, ja silloin alue kannattaa kirjoittaa sivuille auki.

Myös kohteiden sijainnit toimivat, kunhan ne kerrotaan yleisellä tasolla. Järvenrantatontti Keski-Suomessa kertoo lukijalle ja hakukoneelle tarpeeksi, eikä kenenkään kotiosoite päädy verkkoon.

Yhteenveto

Arkkitehtitoimiston kotisivujen tehtävä on näyttää, miten toimisto ajattelee, ja auttaa asiakasta ymmärtämään, mitä hän on ostamassa. Portfolio kertoo ratkaisuista, prosessi ja palkkio kerrotaan vaiheina, ja kysymyksiin, joita asiakas ei osaa esittää, vastataan valmiiksi.

Yksityinen asiakas tarvitsee opastusta ja yritysasiakas todisteita, joten kummallekin tehdään oma polku. Kuvien oikeudet sovitaan kuvaajan ja asukkaan kanssa ennen julkaisua eikä sen jälkeen.

Näyttävyys on arkkitehdin sivuilla perusteltua, kun se palvelee kuvia. Nopeus pitää huolen siitä, että kuvat ehditään nähdä.